Lauseita

fi Kieltomuoto 2   »   lv Noliegums 2

65 [kuusikymmentäviisi]

Kieltomuoto 2

Kieltomuoto 2

65 [sešdesmit pieci]

Noliegums 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Onko tämä sormus kallis? V-i-gre-ze----r------? V-- g------- i- d----- V-i g-e-z-n- i- d-r-s- ---------------------- Vai gredzens ir dārgs? 0
Ei, se maksaa vain sata euroa. N-,-tas----s- t-kai -i----ei--. N-- t-- m---- t---- s---- e---- N-, t-s m-k-ā t-k-i s-m-s e-r-. ------------------------------- Nē, tas maksā tikai simts eiro. 0
Mutta minulla on vain viisikymmentä. Bet-m-n-ir--ik-- p--cdesmi-. B-- m-- i- t---- p---------- B-t m-n i- t-k-i p-e-d-s-i-. ---------------------------- Bet man ir tikai piecdesmit. 0
Oletko jo valmis? V---tu-j-----i ga----? V-- t- j-- e-- g------ V-i t- j-u e-i g-t-v-? ---------------------- Vai tu jau esi gatava? 0
Ei, en vielä. Nē---ēl --. N-- v-- n-- N-, v-l n-. ----------- Nē, vēl nē. 0
Mutta olen kohta valmis. B-t -- ---īt-b--u -----a. B-- e- t---- b--- g------ B-t e- t-l-t b-š- g-t-v-. ------------------------- Bet es tūlīt būšu gatava. 0
Haluaisitko vielä keittoa? V-i t- -ē- -ēli-s-zup-? V-- t- v-- v----- z---- V-i t- v-l v-l-e- z-p-? ----------------------- Vai tu vēl vēlies zupu? 0
Ei, en halua enää. Nē---airāk-n-g----. N-- v----- n------- N-, v-i-ā- n-g-i-u- ------------------- Nē, vairāk negribu. 0
Mutta haluaisin vielä jäätelön. B-- vē- saldē-um-. B-- v-- s--------- B-t v-l s-l-ē-u-u- ------------------ Bet vēl saldējumu. 0
Oletko asunut kauan täällä? V-- -- --u s-- ----zīvo? V-- t- j-- s-- t- d----- V-i t- j-u s-n t- d-ī-o- ------------------------ Vai tu jau sen te dzīvo? 0
En, vasta kuukauden. Nē,--i--i m-ne-i. N-- t---- m------ N-, t-k-i m-n-s-. ----------------- Nē, tikai mēnesi. 0
Mutta tunnen jo paljon ihmisiä. B-t--s--a-ī-tu---- -a-dz---ci-v----. B-- e- p------ j-- d------ c-------- B-t e- p-z-s-u j-u d-u-z-s c-l-ē-u-. ------------------------------------ Bet es pazīstu jau daudzus cilvēkus. 0
Lähdetkö huomenna kotiin? Vai ---rīt-brauc -ā-ā-? V-- t- r-- b---- m----- V-i t- r-t b-a-c m-j-s- ----------------------- Vai tu rīt brauc mājās? 0
En, vasta viikonloppuna. N-- ti--i -e--ļas noga-ē. N-- t---- n------ n------ N-, t-k-i n-d-ļ-s n-g-l-. ------------------------- Nē, tikai nedēļas nogalē. 0
Mutta tulen jo sunnuntaina takaisin. Be--es--tg-iezī-o- -a- -vē---e-. B-- e- a---------- j-- s-------- B-t e- a-g-i-z-š-s j-u s-ē-d-e-. -------------------------------- Bet es atgriezīšos jau svētdien. 0
Onko tyttäresi jo aikuinen? V-i-ta----e-ta-ir--a--p-e-----i? V-- t--- m---- i- j-- p--------- V-i t-v- m-i-a i- j-u p-e-u-u-i- -------------------------------- Vai tava meita ir jau pieaugusi? 0
Ei, hän on vasta seitsemäntoista. Nē,-v-ņa- -r t---i-s-šp--smi-. N-- v---- i- t---- s---------- N-, v-ņ-i i- t-k-i s-š-a-s-i-. ------------------------------ Nē, viņai ir tikai sešpadsmit. 0
Mutta hänellä on jo poikaystävä. B-t --ņ-i--r--a--draug-. B-- v---- i- j-- d------ B-t v-ņ-i i- j-u d-a-g-. ------------------------ Bet viņai ir jau draugs. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Mitä sanat kertovat meille

Maailmassa on monia miljoonia kirjoja. Tähän mennessä kirjoitettujen kirjojen määrää ei tiedetä. Suuri määrä tietoa on tallennettu näihin kirjoihin. Jos joku lukisi ne kaikki, hän tietäisi paljon elämästä. Kirjat nimittäin osoittavat meille, miten maailma muuttuu. Jokaisella aikakaudella on omat kirjansa. Lukemalla niitä pääsee selville siitä, mikä on tärkeää ihmisille. Valitettavasti kukaan ei voi lukea kaikkia kirjoja. Mutta nykyaikainen teknologia voi auttaa analysoimaan kirjoja. Digitalisoimalla kirjat voidaan tallentaa datan tavoin. Sen jälkeen sisältöä voidaan analysoida. Tällä tavoin kielentutkijat näkevät, miten kieli on muuttunut. On jopa mielenkiintoisempaa laskea sanojen esiintymistiheyttä. Sillä tavalla voidaan löytää joidenkin asioiden merkitys. Tiedemiehet tutkivat yli viisi miljoonaa kirjaa. Kirjat olivat viimeisiltä viideltä vuosisadalta. Kaikkiaan 500 miljardia sanaa analysoitiin. Sanojen toistumistiheys osoittaa, miten ihmiset elivät silloin ja nyt. Ajatukset ja suuntaukset heijastuvat kieleen. Sana men (miehet) on esimerkiksi menettänyt hiukan merkitystään. Sitä käytetään nykyisin aiempaa vähemmän. Sana women (naiset) toistuu sen sijaan huomattavasti useammin. Sanoja katsomalla voi myös nähdä, mitä syömme mieluusti. Sana ice cream (jäätelö) oli hyvin tärkeä 1950-luvulla. Sen jälkeen sanat pizza ja pasta tulivat suosituiksi. Käsite sushi on ollut tärkeä muutaman vuoden ajan. Hyviä uutisia kaikille kielten harrastajille… Kielemme saa lisää sanoja joka vuosi!