Lauseita

fi Posessiivipronominit 1   »   be Прыналежныя займеннікі 1

66 [kuusikymmentäkuusi]

Posessiivipronominit 1

Posessiivipronominit 1

66 [шэсцьдзесят шэсць]

66 [shests’dzesyat shests’]

Прыналежныя займеннікі 1

[Prynalezhnyya zaymennіkі 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
minä – minun я –--ой я – м-- я – м-й ------- я – мой 0
y- --moy y- – m-- y- – m-y -------- ya – moy
En löydä avaintani. Я н--зна-о-------й---к-юч-. Я н- з------- с----- к----- Я н- з-а-о-ж- с-а-г- к-ю-а- --------------------------- Я не знаходжу свайго ключа. 0
Y- n- -nak----h- --ay-o -lyuch-. Y- n- z--------- s----- k------- Y- n- z-a-h-d-h- s-a-g- k-y-c-a- -------------------------------- Ya ne znakhodzhu svaygo klyucha.
En löydä lippuani. Я-н- з-аход-- свайго--іле-а. Я н- з------- с----- б------ Я н- з-а-о-ж- с-а-г- б-л-т-. ---------------------------- Я не знаходжу свайго білета. 0
Ya ne----k--d-----------bіlet-. Y- n- z--------- s----- b------ Y- n- z-a-h-d-h- s-a-g- b-l-t-. ------------------------------- Ya ne znakhodzhu svaygo bіleta.
sinä – sinun т- – тв-й т- – т--- т- – т-о- --------- ты – твой 0
ty-– tvoy t- – t--- t- – t-o- --------- ty – tvoy
Löysitkö avaimesi? Ты зн--ш---свой -л--? Т- з------ с--- к---- Т- з-а-ш-ў с-о- к-ю-? --------------------- Ты знайшоў свой ключ? 0
Ty---ay---u----y -ly---? T- z------- s--- k------ T- z-a-s-o- s-o- k-y-c-? ------------------------ Ty znayshou svoy klyuch?
Löysitkö lippusi? Ты --ай-о-------б---т? Т- з------ с--- б----- Т- з-а-ш-ў с-о- б-л-т- ---------------------- Ты знайшоў свой білет? 0
Ty--nays-o-----y b---t? T- z------- s--- b----- T- z-a-s-o- s-o- b-l-t- ----------------------- Ty znayshou svoy bіlet?
hän – hänen ё- – --о ё- – я-- ё- – я-о -------- ён – яго 0
e--- ---o e- – y--- e- – y-g- --------- en – yago
Tiedätkö missä hänen avaimensa on? Т- в-да-ш,-дз- --о-клю-? Т- в------ д-- я-- к---- Т- в-д-е-, д-е я-о к-ю-? ------------------------ Ты ведаеш, дзе яго ключ? 0
Ty--ed------d-e y----k--uc-? T- v------- d-- y--- k------ T- v-d-e-h- d-e y-g- k-y-c-? ---------------------------- Ty vedaesh, dze yago klyuch?
Tiedätkö missä hänen lippunsa on? Ты ---а-----зе--г--б-л-т? Т- в------ д-- я-- б----- Т- в-д-е-, д-е я-о б-л-т- ------------------------- Ты ведаеш, дзе яго білет? 0
Ty-v--a-s-,-d-- y--o bі--t? T- v------- d-- y--- b----- T- v-d-e-h- d-e y-g- b-l-t- --------------------------- Ty vedaesh, dze yago bіlet?
hän – hänen ян--– -е я-- – я- я-а – я- -------- яна – яе 0
y-n- ---a-e y--- – y--- y-n- – y-y- ----------- yana – yaye
Hänen rahansa ovat poissa. Я- -р-ш--п--па--. Я- г---- п------- Я- г-о-ы п-а-а-і- ----------------- Яе грошы прапалі. 0
Yay--gr---- p-apa-і. Y--- g----- p------- Y-y- g-o-h- p-a-a-і- -------------------- Yaye groshy prapalі.
Ja hänen luottokorttinsa on myös poissa. І--- кр--ытн-я-к-рт-- -акс-м- -р--а--. І я- к-------- к----- т------ п------- І я- к-э-ы-н-я к-р-к- т-к-а-а п-а-а-а- -------------------------------------- І яе крэдытная картка таксама прапала. 0
І--a-e--r-dytn-y- k-rtka t---a-a-pr---l-. І y--- k--------- k----- t------ p------- І y-y- k-e-y-n-y- k-r-k- t-k-a-a p-a-a-a- ----------------------------------------- І yaye kredytnaya kartka taksama prapala.
me – meidän мы---н-ш м- – н-- м- – н-ш -------- мы – наш 0
my – -a-h m- – n--- m- – n-s- --------- my – nash
Meidän isoisämme on sairas. Наш -зядул--хв-ры. Н-- д------ х----- Н-ш д-я-у-я х-о-ы- ------------------ Наш дзядуля хворы. 0
N--- -z--d-lya -h--r-. N--- d-------- k------ N-s- d-y-d-l-a k-v-r-. ---------------------- Nash dzyadulya khvory.
Meidän isoäitimme on terve. Н--а-ба-----здаро-ая. Н--- б----- з-------- Н-ш- б-б-л- з-а-о-а-. --------------------- Наша бабуля здаровая. 0
Na-ha-b----ya zdarov-ya. N---- b------ z--------- N-s-a b-b-l-a z-a-o-a-a- ------------------------ Nasha babulya zdarovaya.
te – teidän в- --ваш в- – в-- в- – в-ш -------- вы – ваш 0
v- – vash v- – v--- v- – v-s- --------- vy – vash
Lapset, missä teidän isänne on? Д-е----д-е--а-----а? Д----- д-- в-- т---- Д-е-і- д-е в-ш т-т-? -------------------- Дзеці, дзе ваш тата? 0
D-et--- --e vas- -a--? D------ d-- v--- t---- D-e-s-, d-e v-s- t-t-? ---------------------- Dzetsі, dze vash tata?
Lapset, missä teidän äitinne on? Дз-ці- д-- -----м--а? Д----- д-- в--- м---- Д-е-і- д-е в-ш- м-м-? --------------------- Дзеці, дзе ваша мама? 0
Dzets-,---------a ma--? D------ d-- v---- m---- D-e-s-, d-e v-s-a m-m-? ----------------------- Dzetsі, dze vasha mama?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Luova kieli

Luovuus on nykyisin tärkeä ominaisuus. Jokainen haluaa olla luova. Luovia ihmisiä näet pidetään älykkäinä. Kielemme pitäisi myös olla luovaa. Aikaisemmin ihmiset yrittivät puhua niin virheettömästi kuin mahdollista. Nykyisin ihmisen pitäisi puhua niin luovasti kuin mahdollista. Mainonta ja uusi media ovat tästä esimerkkejä. Ne osoittavat, miten kielen kanssa voi leikkiä. Viimeisten 50 vuoden aikana luovuuden merkitys on lisääntynyt suuresti. Jopa tutkimus on huolissaan ilmiöstä. Psykologit, kasvattajat ja filosofit tutkivat luovia prosesseja. Luovuus määritellään kyvyksi luoda jotain uutta. Luova puhuja tuottaa siis uusia kielellisiä muotoja. Ne voivat olla sanoja tai kieliopillisia rakenteita. Luovaa kieltä tutkimalla kielentutkijat voivat havaita, miten kieli muuttuu. Mutta kaikki eivät ymmärrä uusia kielellisiä elementtejä. Ymmärtääksesi luovaa kieltä tarvitset tietoja. Pitää tietää, miten kieli toimii. Pitää myös tuntea maailmaa, jossa puhujat toimivat. Vain silloin voi ymmärtää, mitä he haluavat sanoa. Teini-ikäisten slangi on tästä esimerkki. Lapset ja nuoret keksivät uusia käsitteitä koko ajan. Aikuiset eivät usein ymmärrä näitä sanoja. Nyt on julkaistu sanakirjoja, jotka selittävät teinislangia. Mutta tavallisesti ne vanhenevat jo yhdessä sukupolvessa! Luovaa kieltä voi kuitenkin oppia. Kouluttajat tarjoavat paljon sellaisia kursseja. Tärkein sääntö on aina: Aktivoi sisäinen äänesi!