Lauseita

fi Posessiivipronominit 1   »   et Omastavad asesõnad 1

66 [kuusikymmentäkuusi]

Posessiivipronominit 1

Posessiivipronominit 1

66 [kuuskümmend kuus]

Omastavad asesõnad 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
minä – minun mi-a-– m--u m--- – m--- m-n- – m-n- ----------- mina – minu 0
En löydä avaintani. M- e--le-a-om---õ--t. M- e- l--- o-- v----- M- e- l-i- o-a v-t-t- --------------------- Ma ei leia oma võtit. 0
En löydä lippuani. M- ----ei----- -õiduka-rti. M- e- l--- o-- s----------- M- e- l-i- o-a s-i-u-a-r-i- --------------------------- Ma ei leia oma sõidukaarti. 0
sinä – sinun sin--- s--u s--- – s--- s-n- – s-n- ----------- sina – sinu 0
Löysitkö avaimesi? Le--s-d--a oma võt-e? L------ s- o-- v----- L-i-s-d s- o-a v-t-e- --------------------- Leidsid sa oma võtme? 0
Löysitkö lippusi? L----------o-a----du-a-rd-? L------ s- o-- s----------- L-i-s-d s- o-a s-i-u-a-r-i- --------------------------- Leidsid sa oma sõidukaardi? 0
hän – hänen tem--– te-a t--- – t--- t-m- – t-m- ----------- tema – tema 0
Tiedätkö missä hänen avaimensa on? Te-d s----us--a---t- -n? T--- s-- k-- t- v--- o-- T-a- s-, k-s t- v-t- o-? ------------------------ Tead sa, kus ta võti on? 0
Tiedätkö missä hänen lippunsa on? T--d-sa---u------õi-ukaar- o-? T--- s-- k-- t- s--------- o-- T-a- s-, k-s t- s-i-u-a-r- o-? ------------------------------ Tead sa, kus ta sõidukaart on? 0
hän – hänen t-m- –-tema t--- – t--- t-m- – t-m- ----------- tema – tema 0
Hänen rahansa ovat poissa. T----h---n---d--ud. T- r--- o- k------- T- r-h- o- k-d-n-d- ------------------- Ta raha on kadunud. 0
Ja hänen luottokorttinsa on myös poissa. J--ta kre-i-----rt ---ka-k-d--u-. J- t- k----------- o- k- k------- J- t- k-e-i-t-a-r- o- k- k-d-n-d- --------------------------------- Ja ta krediitkaart on ka kadunud. 0
me – meidän m--e --m-ie m--- – m--- m-i- – m-i- ----------- meie – meie 0
Meidän isoisämme on sairas. Mei-----a-sa--- h----. M--- v------ o- h----- M-i- v-n-i-a o- h-i-e- ---------------------- Meie vanaisa on haige. 0
Meidän isoäitimme on terve. M--e --n---a -n--e-v-. M--- v------ o- t----- M-i- v-n-e-a o- t-r-e- ---------------------- Meie vanaema on terve. 0
te – teidän t--e-- ---e t--- – t--- t-i- – t-i- ----------- teie – teie 0
Lapset, missä teidän isänne on? La-s-d- -us -n -eie iss-? L------ k-- o- t--- i---- L-p-e-, k-s o- t-i- i-s-? ------------------------- Lapsed, kus on teie issi? 0
Lapset, missä teidän äitinne on? L----d,-k-s-o---ei---m-e? L------ k-- o- t--- e---- L-p-e-, k-s o- t-i- e-m-? ------------------------- Lapsed, kus on teie emme? 0

Luova kieli

Luovuus on nykyisin tärkeä ominaisuus. Jokainen haluaa olla luova. Luovia ihmisiä näet pidetään älykkäinä. Kielemme pitäisi myös olla luovaa. Aikaisemmin ihmiset yrittivät puhua niin virheettömästi kuin mahdollista. Nykyisin ihmisen pitäisi puhua niin luovasti kuin mahdollista. Mainonta ja uusi media ovat tästä esimerkkejä. Ne osoittavat, miten kielen kanssa voi leikkiä. Viimeisten 50 vuoden aikana luovuuden merkitys on lisääntynyt suuresti. Jopa tutkimus on huolissaan ilmiöstä. Psykologit, kasvattajat ja filosofit tutkivat luovia prosesseja. Luovuus määritellään kyvyksi luoda jotain uutta. Luova puhuja tuottaa siis uusia kielellisiä muotoja. Ne voivat olla sanoja tai kieliopillisia rakenteita. Luovaa kieltä tutkimalla kielentutkijat voivat havaita, miten kieli muuttuu. Mutta kaikki eivät ymmärrä uusia kielellisiä elementtejä. Ymmärtääksesi luovaa kieltä tarvitset tietoja. Pitää tietää, miten kieli toimii. Pitää myös tuntea maailmaa, jossa puhujat toimivat. Vain silloin voi ymmärtää, mitä he haluavat sanoa. Teini-ikäisten slangi on tästä esimerkki. Lapset ja nuoret keksivät uusia käsitteitä koko ajan. Aikuiset eivät usein ymmärrä näitä sanoja. Nyt on julkaistu sanakirjoja, jotka selittävät teinislangia. Mutta tavallisesti ne vanhenevat jo yhdessä sukupolvessa! Luovaa kieltä voi kuitenkin oppia. Kouluttajat tarjoavat paljon sellaisia kursseja. Tärkein sääntö on aina: Aktivoi sisäinen äänesi!