Lauseita

fi Posessiivipronominit 1   »   ro Pronume posesiv 1

66 [kuusikymmentäkuusi]

Posessiivipronominit 1

Posessiivipronominit 1

66 [şaizeci şi şase]

Pronume posesiv 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
minä – minun eu –----meu e- – a- m-- e- – a- m-u ----------- eu – al meu 0
En löydä avaintani. N------g-s--c ch---e. N- î-- g----- c------ N- î-i g-s-s- c-e-l-. --------------------- Nu îmi găsesc cheile. 0
En löydä lippuani. Nu-îmi--ă-es- --l---l--e-c-l-to-ie. N- î-- g----- b------ d- c--------- N- î-i g-s-s- b-l-t-l d- c-l-t-r-e- ----------------------------------- Nu îmi găsesc biletul de călătorie. 0
sinä – sinun t- – al t-u t- – a- t-- t- – a- t-u ----------- tu – al tău 0
Löysitkö avaimesi? Ţi-a--g--i---heile? Ţ---- g---- c------ Ţ---i g-s-t c-e-l-? ------------------- Ţi-ai găsit cheile? 0
Löysitkö lippusi? Ţ--ai-g--it b-le-ul--- -ă-ă-o--e? Ţ---- g---- b------ d- c--------- Ţ---i g-s-t b-l-t-l d- c-l-t-r-e- --------------------------------- Ţi-ai găsit biletul de călătorie? 0
hän – hänen el-–--- --i e- – a- l-- e- – a- l-i ----------- el – al lui 0
Tiedätkö missä hänen avaimensa on? Şt-- ---e -unt ----l- -ui? Ş--- u--- s--- c----- l--- Ş-i- u-d- s-n- c-e-l- l-i- -------------------------- Ştii unde sunt cheile lui? 0
Tiedätkö missä hänen lippunsa on? Ş----und----t--b--e-ul lu---e -ălăt----? Ş--- u--- e--- b------ l-- d- c--------- Ş-i- u-d- e-t- b-l-t-l l-i d- c-l-t-r-e- ---------------------------------------- Ştii unde este biletul lui de călătorie? 0
hän – hänen ea ---- -i e- – a- e- e- – a- e- ---------- ea – al ei 0
Hänen rahansa ovat poissa. B-ni- ei -u-dispărut. B---- e- a- d-------- B-n-i e- a- d-s-ă-u-. --------------------- Banii ei au dispărut. 0
Ja hänen luottokorttinsa on myös poissa. Şi-ca--ea e--de credit - d--păru--deas-m--ea. Ş- c----- e- d- c----- a d------- d---------- Ş- c-r-e- e- d- c-e-i- a d-s-ă-u- d-a-e-e-e-. --------------------------------------------- Şi cartea ei de credit a dispărut deasemenea. 0
me – meidän n-i –----nos-ru n-- – a- n----- n-i – a- n-s-r- --------------- noi – al nostru 0
Meidän isoisämme on sairas. Bu-icul --str- ---e -o---v. B------ n----- e--- b------ B-n-c-l n-s-r- e-t- b-l-a-. --------------------------- Bunicul nostru este bolnav. 0
Meidän isoäitimme on terve. B----a----s--- e-t-----ă--a-ă. B----- n------ e--- s--------- B-n-c- n-a-t-ă e-t- s-n-t-a-ă- ------------------------------ Bunica noastră este sănătoasă. 0
te – teidän v-- –-a--v-stru v-- – a- v----- v-i – a- v-s-r- --------------- voi – al vostru 0
Lapset, missä teidän isänne on? C-p-i, unde e-----ă--cul-vo-t-u? C----- u--- e--- t------ v------ C-p-i- u-d- e-t- t-t-c-l v-s-r-? -------------------------------- Copii, unde este tăticul vostru? 0
Lapset, missä teidän äitinne on? Cop-i, --d----t--m-m--- ---stră? C----- u--- e--- m----- v------- C-p-i- u-d- e-t- m-m-c- v-a-t-ă- -------------------------------- Copii, unde este mămica voastră? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Luova kieli

Luovuus on nykyisin tärkeä ominaisuus. Jokainen haluaa olla luova. Luovia ihmisiä näet pidetään älykkäinä. Kielemme pitäisi myös olla luovaa. Aikaisemmin ihmiset yrittivät puhua niin virheettömästi kuin mahdollista. Nykyisin ihmisen pitäisi puhua niin luovasti kuin mahdollista. Mainonta ja uusi media ovat tästä esimerkkejä. Ne osoittavat, miten kielen kanssa voi leikkiä. Viimeisten 50 vuoden aikana luovuuden merkitys on lisääntynyt suuresti. Jopa tutkimus on huolissaan ilmiöstä. Psykologit, kasvattajat ja filosofit tutkivat luovia prosesseja. Luovuus määritellään kyvyksi luoda jotain uutta. Luova puhuja tuottaa siis uusia kielellisiä muotoja. Ne voivat olla sanoja tai kieliopillisia rakenteita. Luovaa kieltä tutkimalla kielentutkijat voivat havaita, miten kieli muuttuu. Mutta kaikki eivät ymmärrä uusia kielellisiä elementtejä. Ymmärtääksesi luovaa kieltä tarvitset tietoja. Pitää tietää, miten kieli toimii. Pitää myös tuntea maailmaa, jossa puhujat toimivat. Vain silloin voi ymmärtää, mitä he haluavat sanoa. Teini-ikäisten slangi on tästä esimerkki. Lapset ja nuoret keksivät uusia käsitteitä koko ajan. Aikuiset eivät usein ymmärrä näitä sanoja. Nyt on julkaistu sanakirjoja, jotka selittävät teinislangia. Mutta tavallisesti ne vanhenevat jo yhdessä sukupolvessa! Luovaa kieltä voi kuitenkin oppia. Kouluttajat tarjoavat paljon sellaisia kursseja. Tärkein sääntö on aina: Aktivoi sisäinen äänesi!