Lauseita

fi Posessiivipronominit 1   »   sl Svojilni zaimki 1

66 [kuusikymmentäkuusi]

Posessiivipronominit 1

Posessiivipronominit 1

66 [šestinšestdeset]

Svojilni zaimki 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
minä – minun ja- – m-j jaz – moj 0
En löydä avaintani. Ne n----- s------ k-----. Ne najdem svojega ključa. 0
En löydä lippuani. Ne n----- s---- v--------. Ne najdem svoje vozovnice. 0
sinä – sinun ti – t--j ti – tvoj 0
Löysitkö avaimesi? Si n---- s--- k----? Si našel svoj ključ? 0
Löysitkö lippusi? Si n---- s---- v--------? Si našel svojo vozovnico? 0
hän – hänen on – n----v on – njegov 0
Tiedätkö missä hänen avaimensa on? Al- v--- k-- j- n----- k----? Ali veš, kje je njegov ključ? 0
Tiedätkö missä hänen lippunsa on? Al- v--- k-- j- n------ v--------? Ali veš, kje je njegova vozovnica? 0
hän – hänen on- – n--n ona – njen 0
Hänen rahansa ovat poissa. Nj----- d------ n- v--. Njenega denarja ni več. 0
Ja hänen luottokorttinsa on myös poissa. In n---- k------- k------ t--- n- v--. In njene kreditne kartice tudi ni več. 0
me – meidän mi – n-š mi – naš 0
Meidän isoisämme on sairas. Na- d---- j- b----. Naš dedek je bolan. 0
Meidän isoäitimme on terve. Na-- b----- j- z-----. Naša babica je zdrava. 0
te – teidän vi – v-š vi – vaš 0
Lapset, missä teidän isänne on? Ot----- k-- j- v-- o-- (a--)? Otroci, kje je vaš oči (ati)? 0
Lapset, missä teidän äitinne on? Ot----- k-- j- v--- m---? Otroci, kje je vaša mami? 0

Luova kieli

Luovuus on nykyisin tärkeä ominaisuus. Jokainen haluaa olla luova. Luovia ihmisiä näet pidetään älykkäinä. Kielemme pitäisi myös olla luovaa. Aikaisemmin ihmiset yrittivät puhua niin virheettömästi kuin mahdollista. Nykyisin ihmisen pitäisi puhua niin luovasti kuin mahdollista. Mainonta ja uusi media ovat tästä esimerkkejä. Ne osoittavat, miten kielen kanssa voi leikkiä. Viimeisten 50 vuoden aikana luovuuden merkitys on lisääntynyt suuresti. Jopa tutkimus on huolissaan ilmiöstä. Psykologit, kasvattajat ja filosofit tutkivat luovia prosesseja. Luovuus määritellään kyvyksi luoda jotain uutta. Luova puhuja tuottaa siis uusia kielellisiä muotoja. Ne voivat olla sanoja tai kieliopillisia rakenteita. Luovaa kieltä tutkimalla kielentutkijat voivat havaita, miten kieli muuttuu. Mutta kaikki eivät ymmärrä uusia kielellisiä elementtejä. Ymmärtääksesi luovaa kieltä tarvitset tietoja. Pitää tietää, miten kieli toimii. Pitää myös tuntea maailmaa, jossa puhujat toimivat. Vain silloin voi ymmärtää, mitä he haluavat sanoa. Teini-ikäisten slangi on tästä esimerkki. Lapset ja nuoret keksivät uusia käsitteitä koko ajan. Aikuiset eivät usein ymmärrä näitä sanoja. Nyt on julkaistu sanakirjoja, jotka selittävät teinislangia. Mutta tavallisesti ne vanhenevat jo yhdessä sukupolvessa! Luovaa kieltä voi kuitenkin oppia. Kouluttajat tarjoavat paljon sellaisia kursseja. Tärkein sääntö on aina: Aktivoi sisäinen äänesi!