Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   bs Prisvojne zamjenice 2

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

67 [šezdeset i sedam]

Prisvojne zamjenice 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
silmälasit na-čale n------ n-o-a-e ------- naočale 0
Hän unohti silmälasinsa. On -e --b-------sv-je--a-čale. O- j- z-------- s---- n------- O- j- z-b-r-v-o s-o-e n-o-a-e- ------------------------------ On je zaboravio svoje naočale. 0
Missä ovat hänen lasinsa? M- --je--- m----o--le? M- g--- s- m- n------- M- g-j- s- m- n-o-a-e- ---------------------- Ma gdje su mu naočale? 0
kello s-t s-- s-t --- sat 0
Hänen kellonsa on rikki. Nj-g-v sa- -e po--aren. N----- s-- j- p-------- N-e-o- s-t j- p-k-a-e-. ----------------------- Njegov sat je pokvaren. 0
Kello roikkuu seinällä. Sat ---i -a --d-. S-- v--- n- z---- S-t v-s- n- z-d-. ----------------- Sat visi na zidu. 0
passi pa-oš p---- p-s-š ----- pasoš 0
Hän on hävittänyt passinsa. O- -e-iz--bi- --oj-p-so-. O- j- i------ s--- p----- O- j- i-g-b-o s-o- p-s-š- ------------------------- On je izgubio svoj pasoš. 0
Missä on hänen passinsa? Gd---je -n-a n-e--v-paso-? G--- j- o--- n----- p----- G-j- j- o-d- n-e-o- p-s-š- -------------------------- Gdje je onda njegov pasoš? 0
hän – hänen o-i-–-n-ihov - -----va - --i--vo o-- – n----- / n------ / n------ o-i – n-i-o- / n-i-o-a / n-i-o-o -------------------------------- oni – njihov / njihova / njihovo 0
Lapset eivät löydä vanhempiaan. D---------o-- -aći--j--o-- ro--t-l-e. D---- n- m--- n--- n------ r--------- D-e-a n- m-g- n-ć- n-i-o-e r-d-t-l-e- ------------------------------------- Djeca ne mogu naći njihove roditelje. 0
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! A-- eto d----e n------ r-d-t-l--! A-- e-- d----- n------ r--------- A-i e-o d-l-z- n-i-o-i r-d-t-l-i- --------------------------------- Ali eto dolaze njihovi roditelji! 0
te – teidän (teitittelymuoto) V- – Va- / Va-- - -aše V- – V-- / V--- / V--- V- – V-š / V-š- / V-š- ---------------------- Vi – Vaš / Vaša / Vaše 0
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? K--v- je--il-----e pu--va-j-, g--po-----Miler? K---- j- b--- V--- p--------- g-------- M----- K-k-o j- b-l- V-š- p-t-v-n-e- g-s-o-i-e M-l-r- ---------------------------------------------- Kakvo je bilo Vaše putovanje, gospodine Miler? 0
Missä vaimonne on, herra Müller? G--e je--a-- že--, -osp-di-e Mil--? G--- j- V--- ž---- g-------- M----- G-j- j- V-š- ž-n-, g-s-o-i-e M-l-r- ----------------------------------- Gdje je Vaša žena, gospodine Miler? 0
te – teidän (teitittelymuoto) V--–---š-- -aš- -----e V- – V-- / V--- / V--- V- – V-š / V-š- / V-š- ---------------------- Vi – Vaš / Vaša / Vaše 0
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? Kakv- je bilo-------ut-van--, gosp--o -c---dt? K---- j- b--- V--- p--------- g------ S------- K-k-o j- b-l- V-š- p-t-v-n-e- g-s-o-o S-h-i-t- ---------------------------------------------- Kakvo je bilo Vaše putovanje, gospođo Schmidt? 0
Missä miehenne on, rouva Schmidt? G----j--V----už- go-p-đo Sc--i--? G--- j- V-- m--- g------ S------- G-j- j- V-š m-ž- g-s-o-o S-h-i-t- --------------------------------- Gdje je Vaš muž, gospođo Schmidt? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!