Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   eo Posesivaj pronomoj 2

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

67 [sesdek sep]

Posesivaj pronomoj 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
silmälasit l- --u------j l- o--------- l- o-u-v-t-o- ------------- la okulvitroj 0
Hän unohti silmälasinsa. L---or-e-is s--jn oku-vit-o-n. L- f------- s---- o----------- L- f-r-e-i- s-a-n o-u-v-t-o-n- ------------------------------ Li forgesis siajn okulvitrojn. 0
Missä ovat hänen lasinsa? K-- d--li me-i--s-a---oku----r-j-? K-- d- l- m---- s---- o----------- K-e d- l- m-t-s s-a-n o-u-v-t-o-n- ---------------------------------- Kie do li metis siajn okulvitrojn? 0
kello l- h---oĝo l- h------ l- h-r-o-o ---------- la horloĝo 0
Hänen kellonsa on rikki. L-- -or--ĝo d-f--t--i-. L-- h------ d---------- L-a h-r-o-o d-f-k-i-i-. ----------------------- Lia horloĝo difektiĝis. 0
Kello roikkuu seinällä. L- ho-loĝ- p-n-a---ur-l--m-ro. L- h------ p----- s-- l- m---- L- h-r-o-o p-n-a- s-r l- m-r-. ------------------------------ La horloĝo pendas sur la muro. 0
passi l----s-o-to l- p------- l- p-s-o-t- ----------- la pasporto 0
Hän on hävittänyt passinsa. L- p---i-----n-pas-o--on. L- p----- s--- p--------- L- p-r-i- s-a- p-s-o-t-n- ------------------------- Li perdis sian pasporton. 0
Missä on hänen passinsa? K-- do li --tis -ian pa---r-on? K-- d- l- m---- s--- p--------- K-e d- l- m-t-s s-a- p-s-o-t-n- ------------------------------- Kie do li metis sian pasporton? 0
hän – hänen i--------a i-- - i--- i-i - i-i- ---------- ili - ilia 0
Lapset eivät löydä vanhempiaan. L- inf---j ---p---s --ovi si-j- g-----o-n. L- i------ n- p---- t---- s---- g--------- L- i-f-n-j n- p-v-s t-o-i s-a-n g-p-t-o-n- ------------------------------------------ La infanoj ne povas trovi siajn gepatrojn. 0
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! Se------v--a- ili-j g---tro-! S-- j-- v---- i---- g-------- S-d j-n v-n-s i-i-j g-p-t-o-! ----------------------------- Sed jen venas iliaj gepatroj! 0
te – teidän (teitittelymuoto) v- - --a v- - v-- v- - v-a -------- vi - via 0
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? K-a e-t-s v-a vo--ĝo- -in-o-o-Mü--e-? K-- e---- v-- v------ S------ M------ K-a e-t-s v-a v-j-ĝ-, S-n-o-o M-l-e-? ------------------------------------- Kia estis via vojaĝo, Sinjoro Müller? 0
Missä vaimonne on, herra Müller? Kie est-s via -d--n-- --nj-----ü-le-? K-- e---- v-- e------ S------ M------ K-e e-t-s v-a e-z-n-, S-n-o-o M-l-e-? ------------------------------------- Kie estas via edzino, Sinjoro Müller? 0
te – teidän (teitittelymuoto) vi-- -ia v- - v-- v- - v-a -------- vi - via 0
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? Kia-e-----v-- vo-a--, S-njo-in--S-----t? K-- e---- v-- v------ S-------- S------- K-a e-t-s v-a v-j-ĝ-, S-n-o-i-o S-h-i-t- ---------------------------------------- Kia estis via vojaĝo, Sinjorino Schmidt? 0
Missä miehenne on, rouva Schmidt? Ki--es-a---ia---zo, Sinjor-n- ---m-dt? K-- e---- v-- e---- S-------- S------- K-e e-t-s v-a e-z-, S-n-o-i-o S-h-i-t- -------------------------------------- Kie estas via edzo, Sinjorino Schmidt? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!