Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   et Omastavad asesõnad 2

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

67 [kuuskümmend seitse]

Omastavad asesõnad 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
silmälasit pr---id p------ p-i-l-d ------- prillid 0
Hän unohti silmälasinsa. Ta -----as -ma-p-i----. T- u------ o-- p------- T- u-u-t-s o-a p-i-l-d- ----------------------- Ta unustas oma prillid. 0
Missä ovat hänen lasinsa? K--- t---i-s--m--p-illi- -ä----? K--- t- s--- o-- p------ j------ K-h- t- s-i- o-a p-i-l-d j-t-i-? -------------------------------- Kuhu ta siis oma prillid jättis? 0
kello ke-l k--- k-l- ---- kell 0
Hänen kellonsa on rikki. Ta k----o- -atk-. T- k--- o- k----- T- k-l- o- k-t-i- ----------------- Ta kell on katki. 0
Kello roikkuu seinällä. Kel- r--ub-s-in-l. K--- r---- s------ K-l- r-p-b s-i-a-. ------------------ Kell ripub seinal. 0
passi pa-s p--- p-s- ---- pass 0
Hän on hävittänyt passinsa. T- -ao-a- ------as-i. T- k----- e--- p----- T- k-o-a- e-d- p-s-i- --------------------- Ta kaotas enda passi. 0
Missä on hänen passinsa? K-------s-is-e----pa----j----s? K--- t- s--- e--- p---- j------ K-h- t- s-i- e-d- p-s-i j-t-i-? ------------------------------- Kuhu ta siis enda passi jättis? 0
hän – hänen nad – ----e n-- – n---- n-d – n-n-e ----------- nad – nende 0
Lapset eivät löydä vanhempiaan. N-e--lapse- ----ei--e-----an-m-i-. N--- l----- e- l--- e--- v-------- N-e- l-p-e- e- l-i- e-d- v-n-m-i-. ---------------------------------- Need lapsed ei leia endi vanemaid. 0
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! A-a-sealt ------van-ma--tulev--ki! A-- s---- n---- v------ t--------- A-a s-a-t n-n-e v-n-m-d t-l-v-d-i- ---------------------------------- Aga sealt nende vanemad tulevadki! 0
te – teidän (teitittelymuoto) Tei- --teie T--- – t--- T-i- – t-i- ----------- Teie – teie 0
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? Ku--as -ei--reis o-i--h-r---M-l---? K----- t--- r--- o--- h---- M------ K-i-a- t-i- r-i- o-i- h-r-a M-l-e-? ----------------------------------- Kuidas teie reis oli, härra Müller? 0
Missä vaimonne on, herra Müller? K-s o----i- nai--- --r-a --l-er? K-- o- t--- n----- h---- M------ K-s o- t-i- n-i-e- h-r-a M-l-e-? -------------------------------- Kus on teie naine, härra Müller? 0
te – teidän (teitittelymuoto) T-i- -----e T--- – t--- T-i- – t-i- ----------- Teie – teie 0
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? Ku-da- -eie -ei- o-i, -rou--Sc---dt? K----- t--- r--- o--- p---- S------- K-i-a- t-i- r-i- o-i- p-o-a S-h-i-t- ------------------------------------ Kuidas teie reis oli, proua Schmidt? 0
Missä miehenne on, rouva Schmidt? K-- on -----me-----rou--Schmidt? K-- o- t--- m---- p---- S------- K-s o- t-i- m-e-, p-o-a S-h-i-t- -------------------------------- Kus on teie mees, proua Schmidt? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!