Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   kn ಸ್ವಾಮ್ಯಸೂಚಕ ಸರ್ವನಾಮಗಳು ೨

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

೬೭ [ಅರವತ್ತೇಳು]

67 [Aravattēḷu]

ಸ್ವಾಮ್ಯಸೂಚಕ ಸರ್ವನಾಮಗಳು ೨

[svāmyasūcaka sarvanāmagaḷu -2.]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kannada Toista Lisää
silmälasit ಕ--ನ-ಕ. ಕ------ ಕ-್-ಡ-. ------- ಕನ್ನಡಕ. 0
Ka-na--k-. K--------- K-n-a-a-a- ---------- Kannaḍaka.
Hän unohti silmälasinsa. ಅವನ- -ನ್ನ ಕ-್-ಡ----ನ---ರೆತಿ-್-ಾನೆ. ಅ--- ತ--- ಕ---------- ಮ----------- ಅ-ನ- ತ-್- ಕ-್-ಡ-ವ-್-ು ಮ-ೆ-ಿ-್-ಾ-ೆ- ---------------------------------- ಅವನು ತನ್ನ ಕನ್ನಡಕವನ್ನು ಮರೆತಿದ್ದಾನೆ. 0
Av--- --n---k--n-ḍaka---n- m--eti-d-ne. A---- t---- k------------- m----------- A-a-u t-n-a k-n-a-a-a-a-n- m-r-t-d-ā-e- --------------------------------------- Avanu tanna kannaḍakavannu maretiddāne.
Missä ovat hänen lasinsa? ಅವ- -ನ---ಕ-ಎಲ-ಲಿದ-? ಅ-- ಕ----- ಎ------- ಅ-ನ ಕ-್-ಡ- ಎ-್-ಿ-ೆ- ------------------- ಅವನ ಕನ್ನಡಕ ಎಲ್ಲಿದೆ? 0
Av-na----naḍak- -l-ide? A---- k-------- e------ A-a-a k-n-a-a-a e-l-d-? ----------------------- Avana kannaḍaka ellide?
kello ಗ-ಿ--ರ. ಗ------ ಗ-ಿ-ಾ-. ------- ಗಡಿಯಾರ. 0
Gaḍ--ār-. G-------- G-ḍ-y-r-. --------- Gaḍiyāra.
Hänen kellonsa on rikki. ಅವ---ಡಿ--ರ ಕ--್-ಿ--. ಅ-- ಗ----- ಕ-------- ಅ-ನ ಗ-ಿ-ಾ- ಕ-ಟ-ಟ-ದ-. -------------------- ಅವನ ಗಡಿಯಾರ ಕೆಟ್ಟಿದೆ. 0
Av-n- -----ār- ke--ide. A---- g------- k------- A-a-a g-ḍ-y-r- k-ṭ-i-e- ----------------------- Avana gaḍiyāra keṭṭide.
Kello roikkuu seinällä. ಗಡಿ--ರ-ಗ-ಡ----ೇಲ----ೆ. ಗ----- ಗ---- ಮ--- ಇ--- ಗ-ಿ-ಾ- ಗ-ಡ-ಯ ಮ-ಲ- ಇ-ೆ- ---------------------- ಗಡಿಯಾರ ಗೋಡೆಯ ಮೇಲೆ ಇದೆ. 0
Ga-i-ār---ōḍ-ya---l- i-e. G------- g----- m--- i--- G-ḍ-y-r- g-ḍ-y- m-l- i-e- ------------------------- Gaḍiyāra gōḍeya mēle ide.
passi ಪಾಸ- ಪ--್-್ ಪ--- ಪ----- ಪ-ಸ- ಪ-ರ-ಟ- ----------- ಪಾಸ್ ಪೋರ್ಟ್ 0
Pās-pō-ṭ P-- p--- P-s p-r- -------- Pās pōrṭ
Hän on hävittänyt passinsa. ಅ----ತನ-ನ------ಪೋ--ಟ್ ಅನ-ನ----ೆದು----ಡಿ--ದಾ--. ಅ--- ತ--- ಪ--- ಪ----- ಅ---- ಕ---- ಕ----------- ಅ-ನ- ತ-್- ಪ-ಸ- ಪ-ರ-ಟ- ಅ-್-ು ಕ-ೆ-ು ಕ-ಂ-ಿ-್-ಾ-ೆ- ---------------------------------------------- ಅವನು ತನ್ನ ಪಾಸ್ ಪೋರ್ಟ್ ಅನ್ನು ಕಳೆದು ಕೊಂಡಿದ್ದಾನೆ. 0
avanu-t-n---pās pō-- -nn---a--du k--ḍ-ddān-. a---- t---- p-- p--- a--- k----- k---------- a-a-u t-n-a p-s p-r- a-n- k-ḷ-d- k-ṇ-i-d-n-. -------------------------------------------- avanu tanna pās pōrṭ annu kaḷedu koṇḍiddāne.
Missä on hänen passinsa? ಅವ--ಪಾ-್---ರ್ಟ್ -ಲ---ದೆ? ಅ-- ಪ--- ಪ----- ಎ------- ಅ-ನ ಪ-ಸ- ಪ-ರ-ಟ- ಎ-್-ಿ-ೆ- ------------------------ ಅವನ ಪಾಸ್ ಪೋರ್ಟ್ ಎಲ್ಲಿದೆ? 0
A-an- pās--ō-ṭ e-lide? A---- p-- p--- e------ A-a-a p-s p-r- e-l-d-? ---------------------- Avana pās pōrṭ ellide?
hän – hänen ಅವ-ು-- -ವರ ಅ--- – ಅ-- ಅ-ರ- – ಅ-ರ ---------- ಅವರು – ಅವರ 0
Avaru –--v--a A---- – a---- A-a-u – a-a-a ------------- Avaru – avara
Lapset eivät löydä vanhempiaan. ಆ----ಕ-ಿ-- --- (-ಮ್---ತಂ--- ತಾ---ವ-- -ಿ--ಕಿಲ-ಲ. ಆ ಮ------- ಅ-- (----- ತ---- ತ------- ಸ--------- ಆ ಮ-್-ಳ-ಗ- ಅ-ರ (-ಮ-ಮ- ತ-ದ-, ತ-ಯ-ಯ-ರ- ಸ-ಕ-ಕ-ಲ-ಲ- ----------------------------------------------- ಆ ಮಕ್ಕಳಿಗೆ ಅವರ (ತಮ್ಮ) ತಂದೆ, ತಾಯಿಯವರು ಸಿಕ್ಕಿಲ್ಲ. 0
ā-ma-k-ḷi-e-avar- ---m--a- ---de, tāyi-avaru---k-illa. ā m-------- a---- (------- t----- t--------- s-------- ā m-k-a-i-e a-a-a (-a-'-a- t-n-e- t-y-y-v-r- s-k-i-l-. ------------------------------------------------------ ā makkaḷige avara (tam'ma) tande, tāyiyavaru sikkilla.
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! ಓ- -ಲ-ಲಿ---ರ---ದ---ತ----ವ-ು -------ದ್--ರ-. ಓ- ಅ---- ಅ-- ತ---- ತ------- ಬ------------- ಓ- ಅ-್-ಿ ಅ-ರ ತ-ದ-, ತ-ಯ-ಯ-ರ- ಬ-ು-್-ಿ-್-ಾ-ೆ- ------------------------------------------ ಓ! ಅಲ್ಲಿ ಅವರ ತಂದೆ, ತಾಯಿಯವರು ಬರುತ್ತಿದ್ದಾರೆ. 0
Ō!--lli----r--t-n-e---āy--av------rutt--d-r-. Ō- A--- a---- t----- t--------- b------------ Ō- A-l- a-a-a t-n-e- t-y-y-v-r- b-r-t-i-d-r-. --------------------------------------------- Ō! Alli avara tande, tāyiyavaru baruttiddāre.
te – teidän (teitittelymuoto) ನ-ವ--- ನಿ-್ಮ. ನ--- - ನ----- ನ-ವ- - ನ-ಮ-ಮ- ------------- ನೀವು - ನಿಮ್ಮ. 0
Nīv- ---i-'ma. N--- - n------ N-v- - n-m-m-. -------------- Nīvu - nim'ma.
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? ನಿ-್----ರ-ಾಣ ಹೇಗ-ತ್--- -ಶ್-ೀ--ನ-) -ಿಲ-------ರೆ? ನ---- ಪ----- ಹ-------- (--------- ಮ------ ಅ---- ನ-ಮ-ಮ ಪ-ರ-ಾ- ಹ-ಗ-ತ-ತ-, (-್-ೀ-ಾ-್- ಮ-ಲ-ಲ-್ ಅ-ರ-? ----------------------------------------------- ನಿಮ್ಮ ಪ್ರಯಾಣ ಹೇಗಿತ್ತು, (ಶ್ರೀಮಾನ್) ಮಿಲ್ಲರ್ ಅವರೆ? 0
Nim'-- ------- hēg-tt-, -ś----n) mi-l-----are? N----- p------ h------- (------- m----- a----- N-m-m- p-a-ā-a h-g-t-u- (-r-m-n- m-l-a- a-a-e- ---------------------------------------------- Nim'ma prayāṇa hēgittu, (śrīmān) millar avare?
Missä vaimonne on, herra Müller? ನ-ಮ-ಮ --ದಿ---್ಲಿ-್ದ-ರೆ- (ಶ-ರೀಮಾನ---ಮಿಲ್ಲರ- ಅವರೆ? ನ---- ಮ--- ಎ----------- (--------- ಮ------ ಅ---- ನ-ಮ-ಮ ಮ-ದ- ಎ-್-ಿ-್-ಾ-ೆ- (-್-ೀ-ಾ-್- ಮ-ಲ-ಲ-್ ಅ-ರ-? ------------------------------------------------ ನಿಮ್ಮ ಮಡದಿ ಎಲ್ಲಿದ್ದಾರೆ, (ಶ್ರೀಮಾನ್) ಮಿಲ್ಲರ್ ಅವರೆ? 0
N--'-a m--adi----i------ (śr---n)--i-lar-a--re? N----- m----- e--------- (------- m----- a----- N-m-m- m-ḍ-d- e-l-d-ā-e- (-r-m-n- m-l-a- a-a-e- ----------------------------------------------- Nim'ma maḍadi elliddāre, (śrīmān) millar avare?
te – teidän (teitittelymuoto) ನೀ-ು-- --ಮ್ಮ. ನ--- - ನ----- ನ-ವ- - ನ-ಮ-ಮ- ------------- ನೀವು - ನಿಮ್ಮ. 0
Nī-u---ni-'--. N--- - n------ N-v- - n-m-m-. -------------- Nīvu - nim'ma.
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? ನ-ಮ್ಮ ಪ--ಯ-- ಹೇಗ--್ತು,-ಶ್--ಮತಿ ಸ್--ತ್ --ರ-? ನ---- ಪ----- ಹ-------- ಶ------ ಸ----- ಅ---- ನ-ಮ-ಮ ಪ-ರ-ಾ- ಹ-ಗ-ತ-ತ-, ಶ-ರ-ಮ-ಿ ಸ-ಮ-ತ- ಅ-ರ-? ------------------------------------------- ನಿಮ್ಮ ಪ್ರಯಾಣ ಹೇಗಿತ್ತು, ಶ್ರೀಮತಿ ಸ್ಮಿತ್ ಅವರೆ? 0
N-m'ma-pra-āṇa --g-t-u- śrīm--i -m-- av-r-? N----- p------ h------- ś------ s--- a----- N-m-m- p-a-ā-a h-g-t-u- ś-ī-a-i s-i- a-a-e- ------------------------------------------- Nim'ma prayāṇa hēgittu, śrīmati smit avare?
Missä miehenne on, rouva Schmidt? ನಿಮ್ಮ-----ನ-ು--ಗ--)--ಲ್ಲ-ದ---ರ- -್--ಮ-- -್ಮ-ತ್----ೆ? ನ---- ಯ------ (---- ಎ---------- ಶ------ ಸ----- ಅ---- ನ-ಮ-ಮ ಯ-ಮ-ನ-ು (-ಂ-) ಎ-್-ಿ-್-ಾ-ೆ ಶ-ರ-ಮ-ಿ ಸ-ಮ-ತ- ಅ-ರ-? ---------------------------------------------------- ನಿಮ್ಮ ಯಜಮಾನರು (ಗಂಡ) ಎಲ್ಲಿದ್ದಾರೆ ಶ್ರೀಮತಿ ಸ್ಮಿತ್ ಅವರೆ? 0
Nim'-- --j--āna-u-(g-ṇ-a)-----ddā-- -r---t- ---- a-a--? N----- y--------- (------ e-------- ś------ s--- a----- N-m-m- y-j-m-n-r- (-a-ḍ-) e-l-d-ā-e ś-ī-a-i s-i- a-a-e- ------------------------------------------------------- Nim'ma yajamānaru (gaṇḍa) elliddāre śrīmati smit avare?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!