Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   lt Savybiniai įvardžiai 2

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

67 [šešiasdešimt septyni]

Savybiniai įvardžiai 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
silmälasit akiniai a------ a-i-i-i ------- akiniai 0
Hän unohti silmälasinsa. Jis pami-šo -a---a----us. J-- p------ s--- a------- J-s p-m-r-o s-v- a-i-i-s- ------------------------- Jis pamiršo savo akinius. 0
Missä ovat hänen lasinsa? Ku-gi-jo ----ia-? K---- j- a------- K-r-i j- a-i-i-i- ----------------- Kurgi jo akiniai? 0
kello l--k----s l-------- l-i-r-d-s --------- laikrodis 0
Hänen kellonsa on rikki. Jo-l-ikrodi- suge--. J- l-------- s------ J- l-i-r-d-s s-g-d-. -------------------- Jo laikrodis sugedo. 0
Kello roikkuu seinällä. La--r-d----abo ant -i-nos. L-------- k--- a-- s------ L-i-r-d-s k-b- a-t s-e-o-. -------------------------- Laikrodis kabo ant sienos. 0
passi p-sas p---- p-s-s ----- pasas 0
Hän on hävittänyt passinsa. Jis--a--t--savo-p-s-. J-- p----- s--- p---- J-s p-m-t- s-v- p-s-. --------------------- Jis pametė savo pasą. 0
Missä on hänen passinsa? Kurgi -o-pa-as? K---- j- p----- K-r-i j- p-s-s- --------------- Kurgi jo pasas? 0
hän – hänen jie, -o--— -ų j--- j-- — j- j-e- j-s — j- ------------- jie, jos — jų 0
Lapset eivät löydä vanhempiaan. V------negali r--ti -avo--ėvų. V----- n----- r---- s--- t---- V-i-a- n-g-l- r-s-i s-v- t-v-. ------------------------------ Vaikai negali rasti savo tėvų. 0
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! B-- č-- -i -t-ina-j--tėvai! B-- č-- g- a----- j- t----- B-t č-a g- a-e-n- j- t-v-i- --------------------------- Bet čia gi ateina jų tėvai! 0
te – teidän (teitittelymuoto) J-s-— j--ų J-- — j--- J-s — j-s- ---------- Jūs — jūsų 0
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? Ko-i- -u-o-- -a-- se---- j-sų---l-o-ė--p-ne Mi--eri? K---- b--- / k--- s----- j--- k------- p--- M------- K-k-a b-v- / k-i- s-k-s- j-s- k-l-o-ė- p-n- M-u-e-i- ---------------------------------------------------- Kokia buvo / kaip sekėsi jūsų kelionė, pone Miuleri? 0
Missä vaimonne on, herra Müller? K-r---s-----na- --ne------ri? K-- j--- ž----- p--- M------- K-r j-s- ž-o-a- p-n- M-u-e-i- ----------------------------- Kur jūsų žmona, pone Miuleri? 0
te – teidän (teitittelymuoto) J-- — j-sų J-- — j--- J-s — j-s- ---------- Jūs — jūsų 0
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? K-kia-bu---- k-i---e---i-k-l-onė--p--i- -m-t? K---- b--- / k--- s----- k------- p---- Š---- K-k-a b-v- / k-i- s-k-s- k-l-o-ė- p-n-a Š-i-? --------------------------------------------- Kokia buvo / kaip sekėsi kelionė, ponia Šmit? 0
Missä miehenne on, rouva Schmidt? K-r---sų vy--s, p-n-- Šmit? K-- j--- v----- p---- Š---- K-r j-s- v-r-s- p-n-a Š-i-? --------------------------- Kur jūsų vyras, ponia Šmit? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!