Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   mk Присвојни заменки 2

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

67 [шеесет и седум]

67 [shyeyesyet i syedoom]

Присвојни заменки 2

[Prisvoјni zamyenki 2]

suomi makedonia Toista Lisää
silmälasit оч--а очила 0
o----- oc---a ochila o-h-l- ------
Hän unohti silmälasinsa. То- г- з------- с----- о----. Тој ги заборави своите очила. 0
T-- g-- z------- s------ o-----. To- g-- z------- s------ o-----. Toј gui zaboravi svoitye ochila. T-ј g-i z-b-r-v- s-o-t-e o-h-l-. -------------------------------.
Missä ovat hänen lasinsa? Ка-- с- н------- о----? Каде се неговите очила? 0
K---- s-- n---------- o-----? Ka--- s-- n---------- o-----? Kadye sye nyeguovitye ochila? K-d-e s-e n-e-u-v-t-e o-h-l-? ----------------------------?
kello ча-----к часовник 0
c-------- ch------k chasovnik c-a-o-n-k ---------
Hänen kellonsa on rikki. Не------ ч------- е р------. Неговиот часовник е расипан. 0
N--------- c-------- y- r------. Ny-------- c-------- y- r------. Nyeguoviot chasovnik ye rasipan. N-e-u-v-o- c-a-o-n-k y- r-s-p-n. -------------------------------.
Kello roikkuu seinällä. Ча-------- е з------ н- ѕ----. Часовникот е закачен на ѕидот. 0
C---------- y- z-------- n- d-----. Ch--------- y- z-------- n- d-----. Chasovnikot ye zakachyen na dzidot. C-a-o-n-k-t y- z-k-c-y-n n- d-i-o-. ----------------------------------.
passi па--ш пасош 0
p----- pa---h pasosh p-s-s- ------
Hän on hävittänyt passinsa. То- г- з----- с----- п----. Тој го загуби својот пасош. 0
T-- g-- z------- s----- p-----. To- g-- z------- s----- p-----. Toј guo zaguoobi svoјot pasosh. T-ј g-o z-g-o-b- s-o-o- p-s-s-. ------------------------------.
Missä on hänen passinsa? Ка-- е н------- п----? Каде е неговиот пасош? 0
K---- y- n--------- p-----? Ka--- y- n--------- p-----? Kadye ye nyeguoviot pasosh? K-d-e y- n-e-u-v-o- p-s-s-? --------------------------?
hän – hänen ти- – н---н тие – нивен 0
t--- – n----- ti-- – n----n tiye – nivyen t-y- – n-v-e- -----–-------
Lapset eivät löydä vanhempiaan. Де---- н- м---- д- г- н----- с----- р-------. Децата не можат да ги најдат своите родители. 0
D------- n-- m---- d- g-- n----- s------ r--------. Dy------ n-- m---- d- g-- n----- s------ r--------. Dyetzata nye moʐat da gui naјdat svoitye rodityeli. D-e-z-t- n-e m-ʐ-t d- g-i n-ј-a- s-o-t-e r-d-t-e-i. --------------------------------------------------.
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! Ам- е-- г- д------ н------ р-------! Ама еве ги доаѓаат нивните родители! 0
A-- y---- g-- d------ n------- r--------! Am- y---- g-- d------ n------- r--------! Ama yevye gui doaѓaat nivnitye rodityeli! A-a y-v-e g-i d-a-a-t n-v-i-y- r-d-t-e-i! ----------------------------------------!
te – teidän (teitittelymuoto) Ви- – В-ш Вие – Ваш 0
V--- – V--- Vi-- – V--h Viye – Vash V-y- – V-s- -----–-----
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? Ка--- б--- В----- п-------- г-------- М----? Какво беше Вашето патување, господине Милер? 0
K---- b------ V------- p---------, g---------- M-----? Ka--- b------ V------- p---------- g---------- M-----? Kakvo byeshye Vashyeto patoovaњye, guospodinye Milyer? K-k-o b-e-h-e V-s-y-t- p-t-o-a-y-, g-o-p-d-n-e M-l-e-? ---------------------------------,-------------------?
Missä vaimonne on, herra Müller? Ка-- е В----- с------- г-------- М----? Каде е Вашата сопруга, господине Милер? 0
K---- y- V------ s--------, g---------- M-----? Ka--- y- V------ s--------- g---------- M-----? Kadye ye Vashata soproogua, guospodinye Milyer? K-d-e y- V-s-a-a s-p-o-g-a, g-o-p-d-n-e M-l-e-? --------------------------,-------------------?
te – teidän (teitittelymuoto) Ви- – В-ш Вие – Ваш 0
V--- – V--- Vi-- – V--h Viye – Vash V-y- – V-s- -----–-----
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? Ка--- б--- В----- п-------- г------ Ш---? Какво беше Вашето патување, госпоѓо Шмит? 0
K---- b------ V------- p---------, g------- S----? Ka--- b------ V------- p---------- g------- S----? Kakvo byeshye Vashyeto patoovaњye, guospoѓo Shmit? K-k-o b-e-h-e V-s-y-t- p-t-o-a-y-, g-o-p-ѓ- S-m-t? ---------------------------------,---------------?
Missä miehenne on, rouva Schmidt? Ка-- е В----- с------ г------ Ш---? Каде е Вашиот сопруг, госпоѓо Шмит? 0
K---- y- V------ s-------, g------- S----? Ka--- y- V------ s-------- g------- S----? Kadye ye Vashiot soproogu, guospoѓo Shmit? K-d-e y- V-s-i-t s-p-o-g-, g-o-p-ѓ- S-m-t? -------------------------,---------------?

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!