Lauseita

fi iso – pieni   »   da stor – lille

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [otteogtres]

stor – lille

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
iso ja pieni st-r -- --lle s--- o- l---- s-o- o- l-l-e ------------- stor og lille 0
Elefantti on iso. E--f--ten er st-r. E-------- e- s---- E-e-a-t-n e- s-o-. ------------------ Elefanten er stor. 0
Hiiri on pieni. M--e- ----i-le. M---- e- l----- M-s-n e- l-l-e- --------------- Musen er lille. 0
pimeä ja valoisa mør- og -ys m--- o- l-- m-r- o- l-s ----------- mørk og lys 0
Yö on pimeä. Nat-e--er----k. N----- e- m---- N-t-e- e- m-r-. --------------- Natten er mørk. 0
Päivä on valoisa. Dagen--r ly-. D---- e- l--- D-g-n e- l-s- ------------- Dagen er lys. 0
vanha ja nuori ga--e- -g u-g g----- o- u-- g-m-e- o- u-g ------------- gammel og ung 0
Isoisämme on hyvin vanha. V-----m--f-r----arfa- e- m-g-t---mme-. V---- m----- / f----- e- m---- g------ V-r-s m-r-a- / f-r-a- e- m-g-t g-m-e-. -------------------------------------- Vores morfar / farfar er meget gammel. 0
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. For-70 -r-s-den var--a--s-adig---g. F-- 7- å- s---- v-- h-- s----- u--- F-r 7- å- s-d-n v-r h-n s-a-i- u-g- ----------------------------------- For 70 år siden var han stadig ung. 0
kaunis ja ruma s--- -----im s--- o- g--- s-u- o- g-i- ------------ smuk og grim 0
Perhonen on kaunis. S----r--glen-er-----. S----------- e- s---- S-m-e-f-g-e- e- s-u-. --------------------- Sommerfuglen er smuk. 0
Hämähäkki on ruma. E----kop--n-er---i-. E---------- e- g---- E-d-r-o-p-n e- g-i-. -------------------- Edderkoppen er grim. 0
lihava ja laiha ty- og-ty-d t-- o- t--- t-k o- t-n- ----------- tyk og tynd 0
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. E--k-i-de p- --0 ki-- ---t--. E- k----- p- 1-- k--- e- t--- E- k-i-d- p- 1-0 k-l- e- t-k- ----------------------------- En kvinde på 100 kilo er tyk. 0
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. E----n- -å 50-k--- -r-tyn-. E- m--- p- 5- k--- e- t---- E- m-n- p- 5- k-l- e- t-n-. --------------------------- En mand på 50 kilo er tynd. 0
kallis ja halpa dy- -g-b-llig d-- o- b----- d-r o- b-l-i- ------------- dyr og billig 0
Auto on kallis. Bi--- ---dy-. B---- e- d--- B-l-n e- d-r- ------------- Bilen er dyr. 0
Sanomalehti on halpa. Avi-e- er b-ll--. A----- e- b------ A-i-e- e- b-l-i-. ----------------- Avisen er billig. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…