Lauseita

fi iso – pieni   »   kn ದೊಡ್ಡ – ಚಿಕ್ಕ

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

೬೮ [ಅರವತ್ತೆಂಟು]

68 [Aravatteṇṭu]

ದೊಡ್ಡ – ಚಿಕ್ಕ

[doḍḍa – cikka.]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kannada Toista Lisää
iso ja pieni ದ---ಡದು ಮ---ು-ಚ-ಕ್--ು. ದ------ ಮ---- ಚ------- ದ-ಡ-ಡ-ು ಮ-್-ು ಚ-ಕ-ಕ-ು- ---------------------- ದೊಡ್ಡದು ಮತ್ತು ಚಿಕ್ಕದು. 0
Do----u-mat-u ---ka--. D------ m---- c------- D-ḍ-a-u m-t-u c-k-a-u- ---------------------- Doḍḍadu mattu cikkadu.
Elefantti on iso. ಆನೆ ದೊಡ-ಡದ-. ಆ-- ದ------- ಆ-ೆ ದ-ಡ-ಡ-ು- ------------ ಆನೆ ದೊಡ್ಡದು. 0
Ā-e---ḍ----. Ā-- d------- Ā-e d-ḍ-a-u- ------------ Āne doḍḍadu.
Hiiri on pieni. ಇ-ಿ-ಚ-ಕ-ಕದು. ಇ-- ಚ------- ಇ-ಿ ಚ-ಕ-ಕ-ು- ------------ ಇಲಿ ಚಿಕ್ಕದು. 0
Ili cik----. I-- c------- I-i c-k-a-u- ------------ Ili cikkadu.
pimeä ja valoisa ಕತ್-ಲೆ ಮ---ು -ೆ---. ಕ----- ಮ---- ಬ----- ಕ-್-ಲ- ಮ-್-ು ಬ-ಳ-ು- ------------------- ಕತ್ತಲೆ ಮತ್ತು ಬೆಳಕು. 0
Ka---le-mattu be--ku. K------ m---- b------ K-t-a-e m-t-u b-ḷ-k-. --------------------- Kattale mattu beḷaku.
Yö on pimeä. ರಾ--ರ- ಕತ್ತ--ಯಾ--ರ-ತ್ತದೆ ರ----- ಕ---------------- ರ-ತ-ರ- ಕ-್-ಲ-ಯ-ಗ-ರ-ತ-ತ-ೆ ------------------------ ರಾತ್ರಿ ಕತ್ತಲೆಯಾಗಿರುತ್ತದೆ 0
R--ri-kat--l---gi--t-ade R---- k----------------- R-t-i k-t-a-e-ā-i-u-t-d- ------------------------ Rātri kattaleyāgiruttade
Päivä on valoisa. ಬೆ-ಗ್-- ಬ-ಳಕಾಗ--ು-್---. ಬ------ ಬ-------------- ಬ-ಳ-್-ೆ ಬ-ಳ-ಾ-ಿ-ು-್-ದ-. ----------------------- ಬೆಳಗ್ಗೆ ಬೆಳಕಾಗಿರುತ್ತದೆ. 0
b------ ---a---irutta-e. b------ b--------------- b-ḷ-g-e b-ḷ-k-g-r-t-a-e- ------------------------ beḷagge beḷakāgiruttade.
vanha ja nuori ಹ---ಯ - ಕಿರಿಯ ---ೆ-) ಹ---- - ಕ---- (----- ಹ-ರ-ಯ - ಕ-ರ-ಯ (-ಳ-ಯ- -------------------- ಹಿರಿಯ - ಕಿರಿಯ (ಎಳೆಯ) 0
H--i---- --r-------ey-) H----- - k----- (------ H-r-y- - k-r-y- (-ḷ-y-) ----------------------- Hiriya - kiriya (eḷeya)
Isoisämme on hyvin vanha. ನಮ್ಮ -ಾತನವರ--- ಈಗ ತ-----ವ-----ಗಿದೆ. ನ--- ತ-------- ಈ- ತ---- ವ---------- ನ-್- ತ-ತ-ವ-ಿ-ೆ ಈ- ತ-ಂ-ಾ ವ-ಸ-ಸ-ಗ-ದ-. ----------------------------------- ನಮ್ಮ ತಾತನವರಿಗೆ ಈಗ ತುಂಬಾ ವಯಸ್ಸಾಗಿದೆ. 0
nam'ma--āt----a---- --- tumbā--a-a-'-āg--e. n----- t----------- ī-- t---- v------------ n-m-m- t-t-n-v-r-g- ī-a t-m-ā v-y-s-s-g-d-. ------------------------------------------- nam'ma tātanavarige īga tumbā vayas'sāgide.
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. ಎಪ---್---ವ-್ಷಗಳ ಮು--ೆ ---- ಕ-ರ--ರ--ಿ-್ದರ-. ಎ------- ವ----- ಮ---- ಅ--- ಕ-------------- ಎ-್-ತ-ತ- ವ-್-ಗ- ಮ-ಂ-ೆ ಅ-ರ- ಕ-ರ-ಯ-ಾ-ಿ-್-ರ-. ------------------------------------------ ಎಪ್ಪತ್ತು ವರ್ಷಗಳ ಮುಂಚೆ ಅವರು ಕಿರಿಯರಾಗಿದ್ದರು. 0
E-pa--u--ar--g-ḷ- -un̄c- -varu---ri-ar----d---. E------ v-------- m----- a---- k--------------- E-p-t-u v-r-a-a-a m-n-c- a-a-u k-r-y-r-g-d-a-u- ----------------------------------------------- Eppattu varṣagaḷa mun̄ce avaru kiriyarāgiddaru.
kaunis ja ruma ಸುಂ---- --್ತ--ವಿಕಾ--(ಕ-ರ--) ಸ---- – ಮ---- ವ---- (------ ಸ-ಂ-ರ – ಮ-್-ು ವ-ಕ-ರ (-ು-ೂ-) --------------------------- ಸುಂದರ – ಮತ್ತು ವಿಕಾರ (ಕುರೂಪ) 0
Sun--r- –-m-ttu vi-āra--ku-ūp-) S------ – m---- v----- (------- S-n-a-a – m-t-u v-k-r- (-u-ū-a- ------------------------------- Sundara – mattu vikāra (kurūpa)
Perhonen on kaunis. ಚ-ಟ--ೆ-ಸುಂ-ರವ-ಗ-ದ-. ಚ----- ಸ----------- ಚ-ಟ-ಟ- ಸ-ಂ-ರ-ಾ-ಿ-ೆ- ------------------- ಚಿಟ್ಟೆ ಸುಂದರವಾಗಿದೆ. 0
ci--e-s--d--avā--d-. c---- s------------- c-ṭ-e s-n-a-a-ā-i-e- -------------------- ciṭṭe sundaravāgide.
Hämähäkki on ruma. ಜ---ವಿಕಾ-ವಾಗಿ-ೆ. ಜ-- ವ----------- ಜ-ಡ ವ-ಕ-ರ-ಾ-ಿ-ೆ- ---------------- ಜೇಡ ವಿಕಾರವಾಗಿದೆ. 0
Jēḍ- vik-r-vāgid-. J--- v------------ J-ḍ- v-k-r-v-g-d-. ------------------ Jēḍa vikāravāgide.
lihava ja laiha ದ--- --್ತ- -ಣ್ಣ. ದ--- ಮ---- ಸ---- ದ-್- ಮ-್-ು ಸ-್-. ---------------- ದಪ್ಪ ಮತ್ತು ಸಣ್ಣ. 0
D-p-- m-tt--s-ṇṇ-. D---- m---- s----- D-p-a m-t-u s-ṇ-a- ------------------ Dappa mattu saṇṇa.
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. ನೂ-ು -ಿಲ- ತ-ಕದ ಹೆ---ು--ಪ--. ನ--- ಕ--- ತ--- ಹ----- ದ---- ನ-ರ- ಕ-ಲ- ತ-ಕ- ಹ-ಂ-ಸ- ದ-್-. --------------------------- ನೂರು ಕಿಲೊ ತೂಕದ ಹೆಂಗಸು ದಪ್ಪ. 0
N--- kilo -ū-a-----ṅ---u d-p-a. N--- k--- t----- h------ d----- N-r- k-l- t-k-d- h-ṅ-a-u d-p-a- ------------------------------- Nūru kilo tūkada heṅgasu dappa.
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. ಐವ--ತ- ಕಿಲೊ----ದ---ಡಸ---ಣ್ಣ. ಐ----- ಕ--- ತ--- ಗ---- ಸ---- ಐ-ತ-ತ- ಕ-ಲ- ತ-ಕ- ಗ-ಡ-ು ಸ-್-. ---------------------------- ಐವತ್ತು ಕಿಲೊ ತೂಕದ ಗಂಡಸು ಸಣ್ಣ. 0
A---ttu k-l- t--ada-g-ṇ-asu--aṇ-a. A------ k--- t----- g------ s----- A-v-t-u k-l- t-k-d- g-ṇ-a-u s-ṇ-a- ---------------------------------- Aivattu kilo tūkada gaṇḍasu saṇṇa.
kallis ja halpa ದ---ರ- ----ು----ಗ. ದ----- ಮ---- ಅ---- ದ-ಬ-ರ- ಮ-್-ು ಅ-್-. ------------------ ದುಬಾರಿ ಮತ್ತು ಅಗ್ಗ. 0
Du---i mattu----a. D----- m---- a---- D-b-r- m-t-u a-g-. ------------------ Dubāri mattu agga.
Auto on kallis. ಈ ಕಾರ- --ಬ--ಿ. ಈ ಕ--- ದ------ ಈ ಕ-ರ- ದ-ಬ-ರ-. -------------- ಈ ಕಾರ್ ದುಬಾರಿ. 0
Ī-k--------i. Ī k-- d------ Ī k-r d-b-r-. ------------- Ī kār dubāri.
Sanomalehti on halpa. ಈ ದ-ನ---ರ-ಕೆ-ಅಗ್-. ಈ ದ--------- ಅ---- ಈ ದ-ನ-ತ-ರ-ಕ- ಅ-್-. ------------------ ಈ ದಿನಪತ್ರಿಕೆ ಅಗ್ಗ. 0
Ī ---apatr--- a---. Ī d---------- a---- Ī d-n-p-t-i-e a-g-. ------------------- Ī dinapatrike agga.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…