Lauseita

fi iso – pieni   »   lt didelis — mažas (Antonimai)

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [šešiasdešimt aštuoni]

didelis — mažas (Antonimai)

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
iso ja pieni d--e-is--- m-ž-s d------ i- m---- d-d-l-s i- m-ž-s ---------------- didelis ir mažas 0
Elefantti on iso. D--m-lys yr- -id--i-. D------- y-- d------- D-a-b-y- y-a d-d-l-s- --------------------- Dramblys yra didelis. 0
Hiiri on pieni. P-l--y-a --ž-. P--- y-- m---- P-l- y-a m-ž-. -------------- Pelė yra maža. 0
pimeä ja valoisa t-m--- i---vie--s t----- i- š------ t-m-u- i- š-i-s-s ----------------- tamsus ir šviesus 0
Yö on pimeä. N-kt----ra t-ms-. N----- y-- t----- N-k-i- y-a t-m-i- ----------------- Naktis yra tamsi. 0
Päivä on valoisa. Di-na-y-----ie--. D---- y-- š------ D-e-a y-a š-i-s-. ----------------- Diena yra šviesi. 0
vanha ja nuori sena- -- j-un-s s---- i- j----- s-n-s i- j-u-a- --------------- senas ir jaunas 0
Isoisämme on hyvin vanha. Mū-ų sen-----y-a l--a- se-a-. M--- s------ y-- l---- s----- M-s- s-n-l-s y-a l-b-i s-n-s- ----------------------------- Mūsų senelis yra labai senas. 0
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. P--eš--eptyniasd---m--m-t--j-s bu---d-- -a---s. P---- s-------------- m--- j-- b--- d-- j------ P-i-š s-p-y-i-s-e-i-t m-t- j-s b-v- d-r j-u-a-. ----------------------------------------------- Prieš septyniasdešimt metų jis buvo dar jaunas. 0
kaunis ja ruma g-ažu- -r-b--u--s g----- i- b------ g-a-u- i- b-a-r-s ----------------- gražus ir bjaurus 0
Perhonen on kaunis. Dr-g-li- --------u-. D------- y-- g------ D-u-e-i- y-a g-a-u-. -------------------- Drugelis yra gražus. 0
Hämähäkki on ruma. Vor-s y-a--jaurus. V---- y-- b------- V-r-s y-a b-a-r-s- ------------------ Voras yra bjaurus. 0
lihava ja laiha s--ra---- --o--s s----- i- p----- s-o-a- i- p-o-a- ---------------- storas ir plonas 0
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. Mo-e-is- -v-ria-t--100--šim----ki-o-r---, y-- ---ra. M------- s-------- 1-- (------ k--------- y-- s----- M-t-r-s- s-e-i-n-i 1-0 (-i-t-) k-l-g-a-ų- y-a s-o-a- ---------------------------------------------------- Moteris, sverianti 100 (šimtą) kilogramų, yra stora. 0
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. Vy-as----e-i--t-s 5---p---iasde---) ---o-r--ų- yra-plo--s. V----- s--------- 5- (------------- k--------- y-- p------ V-r-s- s-e-i-n-i- 5- (-e-k-a-d-š-t- k-l-g-a-ų- y-a p-o-a-. ---------------------------------------------------------- Vyras, sveriantis 50 (penkiasdešmt) kilogramų, yra plonas. 0
kallis ja halpa brangu- -r -igus b------ i- p---- b-a-g-s i- p-g-s ---------------- brangus ir pigus 0
Auto on kallis. A--o----li- ----b-a----. A---------- y-- b------- A-t-m-b-l-s y-a b-a-g-s- ------------------------ Automobilis yra brangus. 0
Sanomalehti on halpa. L---r-št---y-- ---us. L--------- y-- p----- L-i-r-š-i- y-a p-g-s- --------------------- Laikraštis yra pigus. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…