Lauseita

fi iso – pieni   »   sq i madh – i vogёl

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [gjashtёdhjetёetetё]

i madh – i vogёl

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
iso ja pieni i-madh -h- ---o--l i m--- d-- i v---- i m-d- d-e i v-g-l ------------------ i madh dhe i vogёl 0
Elefantti on iso. Ele---t- -shtё-i-m--h. E------- ё---- i m---- E-e-a-t- ё-h-ё i m-d-. ---------------------- Elefanti ёshtё i madh. 0
Hiiri on pieni. M----shtё-i v--ёl. M-- ё---- i v----- M-u ё-h-ё i v-g-l- ------------------ Miu ёshtё i vogёl. 0
pimeä ja valoisa i ----t --- - -e-ёt i e---- d-- i ç---- i e-r-t d-e i ç-l-t ------------------- i errёt dhe i çelёt 0
Yö on pimeä. N--- ёsht--e -rr--. N--- ё---- e e----- N-t- ё-h-ё e e-r-t- ------------------- Nata ёshtё e errёt. 0
Päivä on valoisa. Di-a --h-ё--- d-it-. D--- ё---- m- d----- D-t- ё-h-ё m- d-i-ё- -------------------- Dita ёshtё me dritё. 0
vanha ja nuori i---etёr d-e ---i i v----- d-- i r- i v-e-ё- d-e i r- ----------------- i vjetёr dhe i ri 0
Isoisämme on hyvin vanha. Gj---i --ё-ё-h-- shumё-i --et--. G----- y-- ё---- s---- i v------ G-y-h- y-ё ё-h-ё s-u-ё i v-e-ё-. -------------------------------- Gjyshi ynё ёshtё shumё i vjetёr. 0
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. Par---0 vje--s---i isht- -k----- -i. P--- 7- v------ a- i---- a---- i r-- P-r- 7- v-e-ё-h a- i-h-e a-o-a i r-. ------------------------------------ Para 70 vjetёsh ai ishte akoma i ri. 0
kaunis ja ruma i-b--u--dh--i-------ar i b---- d-- i s------- i b-k-r d-e i s-ё-t-a- ---------------------- i bukur dhe i shёmtuar 0
Perhonen on kaunis. F-u-u-- ё--t--e bu-ur. F------ ё---- e b----- F-u-u-a ё-h-ё e b-k-r- ---------------------- Flutura ёshtё e bukur. 0
Hämähäkki on ruma. Me-im-nga ----ё e shёm-u--. M-------- ё---- e s-------- M-r-m-n-a ё-h-ё e s-ё-t-a-. --------------------------- Merimanga ёshtё e shёmtuar. 0
lihava ja laiha i-tr-shё-d-e - -o-lё i t----- d-- i h---- i t-a-h- d-e i h-l-ё -------------------- i trashё dhe i hollё 0
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. Nj- g-ua 1-0----e-ё-ht--e -h--do-hё. N-- g--- 1-- k--- ё---- e s--------- N-ё g-u- 1-0 k-l- ё-h-ё e s-ё-d-s-ё- ------------------------------------ Njё grua 100 kile ёshtё e shёndoshё. 0
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. Nj---urr- -- ki----s--- i -ob-t. N-- b---- 5- k--- ё---- i d----- N-ё b-r-ё 5- k-l- ё-h-ё i d-b-t- -------------------------------- Njё burrё 50 kile ёshtё i dobёt. 0
kallis ja halpa i --t-en--ё --e ---irё i s-------- d-- i l--- i s-t-e-j-ё d-e i l-r- ---------------------- i shtrenjtё dhe i lirё 0
Auto on kallis. M----- ёs-tё-- ----e-jtё. M----- ё---- e s--------- M-k-n- ё-h-ё e s-t-e-j-ё- ------------------------- Makina ёshtё e shtrenjtё. 0
Sanomalehti on halpa. Gaz--a-ё-ht- e -i--. G----- ё---- e l---- G-z-t- ё-h-ё e l-r-. -------------------- Gazeta ёshtё e lirё. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…