Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   am የሆነ ነገር ለመወዳደር

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [ሰባ]

70 [seba]

የሆነ ነገር ለመወዳደር

[mewidedi]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi amhara Toista Lisää
Haluatteko polttaa? ማ-ስ-ይፈል--? ማ-- ይ----- ማ-ስ ይ-ል-ሉ- ---------- ማጨስ ይፈልጋሉ? 0
mac-’es--y----iga-u? m------- y---------- m-c-’-s- y-f-l-g-l-? -------------------- mach’esi yifeligalu?
Haluatteko tanssia? መ-ነስ ይ--ጋ-? መ--- ይ----- መ-ነ- ይ-ል-ሉ- ----------- መደነስ ይፈልጋሉ? 0
me-en--i-----lig---? m------- y---------- m-d-n-s- y-f-l-g-l-? -------------------- medenesi yifeligalu?
Haluatteko mennä kävelylle? የእግ------ድ------ጋ-? የ--- ጉ- ማ--- ይ----- የ-ግ- ጉ- ማ-ረ- ይ-ል-ሉ- ------------------- የእግር ጉዞ ማድረግ ይፈልጋሉ? 0
ye-i-iri --z---ad-r-gi -if--i--lu? y------- g--- m------- y---------- y-’-g-r- g-z- m-d-r-g- y-f-l-g-l-? ---------------------------------- ye’igiri guzo madiregi yifeligalu?
Haluan polttaa. ማ-- እ--ጋ-ው ማ-- እ----- ማ-ስ እ-ል-ለ- ---------- ማጨስ እፈልጋለው 0
m---’--- i-e--ga-ewi m------- i---------- m-c-’-s- i-e-i-a-e-i -------------------- mach’esi ifeligalewi
Haluatko tupakan? ሲ-- -ፈ-----ጊ-ለሽ? ሲ-- ት----------- ሲ-ራ ት-ል-ለ-/-ያ-ሽ- ---------------- ሲጋራ ትፈልጋለህ/ጊያለሽ? 0
s-ga-a-t-f-li--l---/--yal-s-i? s----- t---------------------- s-g-r- t-f-l-g-l-h-/-ī-a-e-h-? ------------------------------ sīgara tifeligalehi/gīyaleshi?
Hän (m.) haluaa tulta. እ--ላይተ- -ፈል-ል እ- ላ--- ይ---- እ- ላ-ተ- ይ-ል-ል ------------- እሱ ላይተር ይፈልጋል 0
i-- --y---r- ----li---i i-- l------- y--------- i-u l-y-t-r- y-f-l-g-l- ----------------------- isu layiteri yifeligali
Haluaisin juoda jotakin. ጥቂት --ር-መ--- -ፈ---ው። ጥ-- ነ-- መ--- እ------ ጥ-ት ነ-ር መ-ጣ- እ-ል-ለ-። -------------------- ጥቂት ነገር መጠጣት እፈልጋለው። 0
t’ik’----negeri -e----’-t--ifeligal-wi. t------- n----- m--------- i----------- t-i-’-t- n-g-r- m-t-e-’-t- i-e-i-a-e-i- --------------------------------------- t’ik’īti negeri met’et’ati ifeligalewi.
Haluaisin syödä jotakin. ጥ-ት-ነገር-መ--ት----ጋለው። ጥ-- ነ-- መ--- እ------ ጥ-ት ነ-ር መ-ላ- እ-ል-ለ-። -------------------- ጥቂት ነገር መብላት እፈልጋለው። 0
t-ik’ī---n-geri----i--ti ------a-e--. t------- n----- m------- i----------- t-i-’-t- n-g-r- m-b-l-t- i-e-i-a-e-i- ------------------------------------- t’ik’īti negeri mebilati ifeligalewi.
Haluaisin levätä hieman. ትንሽ ማ-- እፈልጋ--። ት-- ማ-- እ------ ት-ሽ ማ-ፍ እ-ል-ለ-። --------------- ትንሽ ማረፍ እፈልጋለው። 0
ti-is-i---r-f- i-el-gal-w-. t------ m----- i----------- t-n-s-i m-r-f- i-e-i-a-e-i- --------------------------- tinishi marefi ifeligalewi.
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. ጥቂ--ነ-ር---ይ-ዎ-እፈ---ው። ጥ-- ነ-- ል---- እ------ ጥ-ት ነ-ር ል-ይ-ዎ እ-ል-ለ-። --------------------- ጥቂት ነገር ልጠይቅዎ እፈልጋለው። 0
t---’ī-i-ne-e---lit-eyik’i-- i---i--le-i. t------- n----- l----------- i----------- t-i-’-t- n-g-r- l-t-e-i-’-w- i-e-i-a-e-i- ----------------------------------------- t’ik’īti negeri lit’eyik’iwo ifeligalewi.
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. ጥ-- ----እ-ዲሰ-ኝ ልጠይቅዎ-እ-ል--ው። ጥ-- ነ-- እ----- ል---- እ------ ጥ-ት ነ-ር እ-ዲ-ጡ- ል-ይ-ዎ እ-ል-ለ-። ---------------------------- ጥቂት ነገር እንዲሰጡኝ ልጠይቅዎ እፈልጋለው። 0
t-i-’--i-n---r- ----ī---’--y- -it----k--w- --el--a----. t------- n----- i------------ l----------- i----------- t-i-’-t- n-g-r- i-i-ī-e-’-n-i l-t-e-i-’-w- i-e-i-a-e-i- ------------------------------------------------------- t’ik’īti negeri inidīset’unyi lit’eyik’iwo ifeligalewi.
Haluaisin kutsua teidät johonkin. ልጋብ-- እ-ልጋ--። ል---- እ------ ል-ብ-ዎ እ-ል-ለ-። ------------- ልጋብዝዎ እፈልጋለው። 0
l--ab-ziwo---e-igal--i. l--------- i----------- l-g-b-z-w- i-e-i-a-e-i- ----------------------- ligabiziwo ifeligalewi.
Mitä haluatte? ም------ር-ል- ይ-ልጋ-? ም- እ------- ይ----- ም- እ-ዳ-ር-ል- ይ-ል-ሉ- ------------------ ምን እንዳቀርብልዎ ይፈልጋሉ? 0
mini----------i-ili-o---fe-ig--u? m--- i--------------- y---------- m-n- i-i-a-’-r-b-l-w- y-f-l-g-l-? --------------------------------- mini inidak’eribiliwo yifeligalu?
Haluatteko kahvia? ቡና ---ጋ-? ቡ- ይ----- ቡ- ይ-ል-ሉ- --------- ቡና ይፈልጋሉ? 0
bun--y-fe------? b--- y---------- b-n- y-f-l-g-l-? ---------------- buna yifeligalu?
Vai haluatteko mielummin teetä? ወይ---ይ ይ-ዳ-? ወ-- ሻ- ይ---- ወ-ስ ሻ- ይ-ዳ-? ------------ ወይስ ሻይ ይወዳሉ? 0
w--i-i-----i y--e-al-? w----- s---- y-------- w-y-s- s-a-i y-w-d-l-? ---------------------- weyisi shayi yiwedalu?
Me haluaisimme mennä kotiin. ወደ-ቤ- --ዳት---ፈልጋ-ን። ወ- ቤ- መ--- እ------- ወ- ቤ- መ-ዳ- እ-ፈ-ጋ-ን- ------------------- ወደ ቤት መንዳት እንፈልጋለን። 0
wede -ē-- ---i-a-i --i---ig-len-. w--- b--- m------- i------------- w-d- b-t- m-n-d-t- i-i-e-i-a-e-i- --------------------------------- wede bēti menidati inifeligaleni.
Haluatteko taksin? ታ-ሲ-ይ-ል-ሉ? ታ-- ይ----- ታ-ሲ ይ-ል-ሉ- ---------- ታክሲ ይፈልጋሉ? 0
t--i-- yi-e-i---u? t----- y---------- t-k-s- y-f-l-g-l-? ------------------ takisī yifeligalu?
He haluavat soittaa. ስል--መደወል-ይ--ጋሉ？ ስ-- መ--- ይ----- ስ-ክ መ-ወ- ይ-ል-ሉ- --------------- ስልክ መደወል ይፈልጋሉ？ 0
s-li-i med---li ---e-i--l-？ s----- m------- y---------- s-l-k- m-d-w-l- y-f-l-g-l-？ --------------------------- siliki medeweli yifeligalu？

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.