Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   ar يحب/ يريد/ يود شيئاً‬

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

‫70[سبعون]‬

70[sabeuna]

يحب/ يريد/ يود شيئاً‬

[yhb/ yryd/ yawadu shyyaan]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi arabia Toista Lisää
Haluatteko polttaa? ‫أ----ال-د----‬ ‫---- ا-------- ‫-ت-ب ا-ت-خ-ن-‬ --------------- ‫أتحب التدخين؟‬ 0
a-ah-b--l--dk---? a----- a--------- a-a-a- a-t-d-h-n- ----------------- atahab altadkhin?
Haluatteko tanssia? ‫--حب ال-قص؟‬ ‫---- ا------ ‫-ت-ب ا-ر-ص-‬ ------------- ‫أتحب الرقص؟‬ 0
at-h-b a---s? a----- a----- a-a-a- a-r-s- ------------- atahab alrqs?
Haluatteko mennä kävelylle? ‫أ-ح--السي--ع---ا-----م؟‬ ‫---- ا---- ع-- ا-------- ‫-ت-ب ا-س-ر ع-ى ا-أ-د-م-‬ ------------------------- ‫أتحب السير على الأقدام؟‬ 0
at-ha--a---y---al-- al-a----? a----- a----- e---- a-------- a-a-a- a-s-y- e-l-a a-'-q-a-? ----------------------------- atahab alsayr ealaa al'aqdam?
Haluan polttaa. ‫أ-ي--أ- -د-ن-‬ ‫---- أ- أ----- ‫-ر-د أ- أ-خ-.- --------------- ‫أريد أن أدخن.‬ 0
a-id -----a--hna. a--- '-- '------- a-i- '-n '-d-h-a- ----------------- arid 'an 'adkhna.
Haluatko tupakan? ‫-تر---سي-ارة؟‬ ‫----- س------- ‫-ت-ي- س-ج-ر-؟- --------------- ‫أتريد سيجارة؟‬ 0
atir-- s-----? a----- s------ a-i-i- s-j-r-? -------------- atirid syjart?
Hän (m.) haluaa tulta. ‫إن- --ي- ولا-ة.‬ ‫--- ي--- و------ ‫-ن- ي-ي- و-ا-ة-‬ ----------------- ‫إنه يريد ولاعة.‬ 0
'i--ah---r-d wa-aeata. '----- y---- w-------- '-i-a- y-r-d w-l-e-t-. ---------------------- 'iinah yurid walaeata.
Haluaisin juoda jotakin. ‫-ري- ------ب-شي--ً-‬ ‫---- أ- أ--- ش------ ‫-ر-د أ- أ-ر- ش-ئ-ً-‬ --------------------- ‫أريد أن أشرب شيئاً.‬ 0
a-i- -a- -as-rib -hyy---. a--- '-- '------ s------- a-i- '-n '-s-r-b s-y-a-n- ------------------------- arid 'an 'ashrib shyyaan.
Haluaisin syödä jotakin. ‫أر-د-أن--ك- شي----‬ ‫---- أ- آ-- ش------ ‫-ر-د أ- آ-ل ش-ئ-ً-‬ -------------------- ‫أريد أن آكل شيئاً.‬ 0
a----'-- -k-l-s---aan. a--- '-- a--- s------- a-i- '-n a-i- s-y-a-n- ---------------------- arid 'an akil shyyaan.
Haluaisin levätä hieman. ‫-ر---أن ---ا- ق--ل-ً-‬ ‫---- أ- أ---- ق------- ‫-ر-د أ- أ-ت-ح ق-ي-ا-.- ----------------------- ‫أريد أن أرتاح قليلاً.‬ 0
ari- 'a-- 'ar-a---lyl---. a--- '--- '----- q------- a-i- '-n- '-r-a- q-y-a-n- ------------------------- arid 'ana 'artah qlylaan.
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. ‫---د--ن أسألك-شي----‬ ‫---- أ- أ---- ش------ ‫-ر-د أ- أ-أ-ك ش-ئ-ً-‬ ---------------------- ‫أريد أن أسألك شيئاً.‬ 0
ar-d-'a---as'--ak -hyya-n. a--- '-- '------- s------- a-i- '-n '-s-a-a- s-y-a-n- -------------------------- arid 'an 'as'alak shyyaan.
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. ‫أ--د--- أ--- --ك-شيئ-ً.‬ ‫---- أ- أ--- م-- ش------ ‫-ر-د أ- أ-ل- م-ك ش-ئ-ً-‬ ------------------------- ‫أريد أن أطلب منك شيئاً.‬ 0
ar-d-'an--atl---m-n- s---a--. a--- '-- '----- m--- s------- a-i- '-n '-t-u- m-n- s-y-a-n- ----------------------------- arid 'an 'atlub mink shyyaan.
Haluaisin kutsua teidät johonkin. ‫-و- ---أد-و- -شي--‬ ‫--- أ- أ---- ل----- ‫-و- أ- أ-ع-ك ل-ي-.- -------------------- ‫أود أن أدعوك لشيء.‬ 0
awd --n ----u- l-----a-. a-- '-- '----- l-------- a-d '-n '-d-u- l-s-i-a-. ------------------------ awd 'an 'adeuk lashi'an.
Mitä haluatte? ‫-ا --ي----ر-ك؟‬ ‫-- ت--- ح------ ‫-ا ت-ي- ح-ر-ك-‬ ---------------- ‫ما تريد حضرتك؟‬ 0
m- t---d-h--r--? m- t---- h------ m- t-r-d h-d-t-? ---------------- ma turid hadrtk?
Haluatteko kahvia? ‫هل-تر-د-ق-و-؟‬ ‫-- ت--- ق----- ‫-ل ت-ي- ق-و-؟- --------------- ‫هل تريد قهوة؟‬ 0
h--t-rid ---uta? h- t---- q------ h- t-r-d q-h-t-? ---------------- hl turid qahuta?
Vai haluatteko mielummin teetä? ‫-م -ن--تفضل ا---ي-‬ ‫-- أ-- ت--- ا------ ‫-م أ-ك ت-ض- ا-ش-ي-‬ -------------------- ‫أم أنك تفضل الشاي؟‬ 0
am-'ana- --f-dal--l-h---? a- '---- t------ a------- a- '-n-k t-f-d-l a-s-a-y- ------------------------- am 'anak tafadal alshaay?
Me haluaisimme mennä kotiin. ‫-ريد-أ- نذهب --- ا--يت.‬ ‫---- أ- ن--- إ-- ا------ ‫-ر-د أ- ن-ه- إ-ى ا-ب-ت-‬ ------------------------- ‫نريد أن نذهب إلى البيت.‬ 0
nr-d '-- ---h--b--iila--alb--t. n--- '-- n------ '----- a------ n-i- '-n n-d-h-b '-i-a- a-b-y-. ------------------------------- nrid 'an nadhhab 'iilaa albayt.
Haluatteko taksin? ‫-- ت-ي--ن سي--- أ-رة-‬ ‫-- ت----- س---- أ----- ‫-ل ت-ي-و- س-ا-ة أ-ر-؟- ----------------------- ‫هل تريدون سيارة أجرة؟‬ 0
hl-t--i-u- -a--r---n-aj-? h- t------ s-------- a--- h- t-r-d-n s-y-r-t-n a-r- ------------------------- hl turidun sayaratan ajr?
He haluavat soittaa. ‫إنه--ير--و-----تص-ل ب---اتف.‬ ‫---- ي----- ا------ ب-------- ‫-ن-م ي-ي-و- ا-ا-ص-ل ب-ل-ا-ف-‬ ------------------------------ ‫إنهم يريدون الاتصال بالهاتف.‬ 0
'i---h-m--u-i--n --a---sa----a---tif. '------- y------ a-------- b--------- '-i-a-u- y-r-d-n a-a-t-s-l b-a-h-t-f- ------------------------------------- 'iinahum yuridun alaitisal bialhatif.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.