Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   bg желая, бих желал, искам, бих искал нещо

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [седемдесет]

70 [sedemdeset]

желая, бих желал, искам, бих искал нещо

[zhelaya, bikh zhelal, iskam, bikh iskal neshcho]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
Haluatteko polttaa? И-к-те -- -----шите? И----- л- д- п------ И-к-т- л- д- п-ш-т-? -------------------- Искате ли да пушите? 0
I--a---li da --shit-? I----- l- d- p------- I-k-t- l- d- p-s-i-e- --------------------- Iskate li da pushite?
Haluatteko tanssia? И-к--е ---да-тан---ат-? И----- л- д- т--------- И-к-т- л- д- т-н-у-а-е- ----------------------- Искате ли да танцувате? 0
I-kat--li -a -an-s--ate? I----- l- d- t---------- I-k-t- l- d- t-n-s-v-t-? ------------------------ Iskate li da tantsuvate?
Haluatteko mennä kävelylle? И--а-е-л--да-се р-з---и--? И----- л- д- с- р--------- И-к-т- л- д- с- р-з-о-и-е- -------------------------- Искате ли да се разходите? 0
Is-ate l- -- se r------i--? I----- l- d- s- r---------- I-k-t- l- d- s- r-z-h-d-t-? --------------------------- Iskate li da se razkhodite?
Haluan polttaa. И-к-м д- пуша. И---- д- п---- И-к-м д- п-ш-. -------------- Искам да пуша. 0
Iska- d- ----a. I---- d- p----- I-k-m d- p-s-a- --------------- Iskam da pusha.
Haluatko tupakan? Иск--е--и ц--а-а? И----- л- ц------ И-к-т- л- ц-г-р-? ----------------- Искате ли цигара? 0
Isk-te--- ts-g---? I----- l- t------- I-k-t- l- t-i-a-a- ------------------ Iskate li tsigara?
Hän (m.) haluaa tulta. Т-- ---а-о---че. Т-- и--- о------ Т-й и-к- о-ъ-ч-. ---------------- Той иска огънче. 0
Toy is-a ogy----. T-- i--- o------- T-y i-k- o-y-c-e- ----------------- Toy iska ogynche.
Haluaisin juoda jotakin. Искам -а-п-- н-щ-. И---- д- п-- н---- И-к-м д- п-я н-щ-. ------------------ Искам да пия нещо. 0
Iska--d- --y- --shch-. I---- d- p--- n------- I-k-m d- p-y- n-s-c-o- ---------------------- Iskam da piya neshcho.
Haluaisin syödä jotakin. И-кам д- -- --щ-. И---- д- я- н---- И-к-м д- я- н-щ-. ----------------- Искам да ям нещо. 0
Is-am-d- -am ne-----. I---- d- y-- n------- I-k-m d- y-m n-s-c-o- --------------------- Iskam da yam neshcho.
Haluaisin levätä hieman. Ис--- д---и--тд---а -а---. И---- д- с- о------ м----- И-к-м д- с- о-д-х-а м-л-о- -------------------------- Искам да си отдъхна малко. 0
I-k-m-d--s-----------ma-ko. I---- d- s- o------- m----- I-k-m d- s- o-d-k-n- m-l-o- --------------------------- Iskam da si otdykhna malko.
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Б-- -с-а- --ис-а-- -- Ви-------м--е-о. Б-- и---- / и----- д- В- п------ н---- Б-х и-к-л / и-к-л- д- В- п-п-т-м н-щ-. -------------------------------------- Бих искал / искала да Ви попитам нещо. 0
B-kh i-kal - -sk--a -- V----pitam --shch-. B--- i---- / i----- d- V- p------ n------- B-k- i-k-l / i-k-l- d- V- p-p-t-m n-s-c-o- ------------------------------------------ Bikh iskal / iskala da Vi popitam neshcho.
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Бих -с-ал / иск-ла -а ------о---за--ещо. Б-- и---- / и----- д- В- п----- з- н---- Б-х и-к-л / и-к-л- д- В- п-м-л- з- н-щ-. ---------------------------------------- Бих искал / искала да Ви помоля за нещо. 0
Bi-h --ka- /--ska----a--i -o----a--a ne--cho. B--- i---- / i----- d- V- p------ z- n------- B-k- i-k-l / i-k-l- d- V- p-m-l-a z- n-s-c-o- --------------------------------------------- Bikh iskal / iskala da Vi pomolya za neshcho.
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Б------а-----ск--а -а -и-по-аня -а-нещо. Б-- и---- / и----- д- В- п----- н- н---- Б-х и-к-л / и-к-л- д- В- п-к-н- н- н-щ-. ---------------------------------------- Бих искал / искала да Ви поканя на нещо. 0
B--h---kal-- i-kala--a -i----a-y-----ne-hc--. B--- i---- / i----- d- V- p------ n- n------- B-k- i-k-l / i-k-l- d- V- p-k-n-a n- n-s-c-o- --------------------------------------------- Bikh iskal / iskala da Vi pokanya na neshcho.
Mitä haluatte? К-кв-----чат-----ел--те,--о--? К---- о------ / ж------- м---- К-к-о о-и-а-е / ж-л-е-е- м-л-? ------------------------------ Какво обичате / желаете, моля? 0
Ka--- --i-h--- /--he---t-,------? K---- o------- / z-------- m----- K-k-o o-i-h-t- / z-e-a-t-, m-l-a- --------------------------------- Kakvo obichate / zhelaete, molya?
Haluatteko kahvia? Желает--л- к---? Ж------ л- к---- Ж-л-е-е л- к-ф-? ---------------- Желаете ли кафе? 0
Z-elae-e l- k---? Z------- l- k---- Z-e-a-t- l- k-f-? ----------------- Zhelaete li kafe?
Vai haluatteko mielummin teetä? И-и -редп----ате--а-? И-- п----------- ч--- И-и п-е-п-ч-т-т- ч-й- --------------------- Или предпочитате чай? 0
Ili-pre-p-ch----e ---y? I-- p------------ c---- I-i p-e-p-c-i-a-e c-a-? ----------------------- Ili predpochitate chay?
Me haluaisimme mennä kotiin. Ни---скам- -а--е п-иб-р-м вкъщи. Н-- и----- д- с- п------- в----- Н-е и-к-м- д- с- п-и-е-е- в-ъ-и- -------------------------------- Ние искаме да се приберем вкъщи. 0
Nie-i-kam-----s- -r-be--m-vk--h-hi. N-- i----- d- s- p------- v-------- N-e i-k-m- d- s- p-i-e-e- v-y-h-h-. ----------------------------------- Nie iskame da se priberem vkyshchi.
Haluatteko taksin? Ж-л-ет---и-т---и? Ж------ л- т----- Ж-л-е-е л- т-к-и- ----------------- Желаете ли такси? 0
Zhe-a--- --------? Z------- l- t----- Z-e-a-t- l- t-k-i- ------------------ Zhelaete li taksi?
He haluavat soittaa. Те иска--д---е-об--я---о-телеф--а. Т- и---- д- с- о----- п- т-------- Т- и-к-т д- с- о-а-я- п- т-л-ф-н-. ---------------------------------- Те искат да се обадят по телефона. 0
T----k-- d--se-ob-d-at po t-le-o-a. T- i---- d- s- o------ p- t-------- T- i-k-t d- s- o-a-y-t p- t-l-f-n-. ----------------------------------- Te iskat da se obadyat po telefona.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.