Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   ca agradar alguna cosa

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [setanta]

agradar alguna cosa

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi katalaani Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Q-- -i -g----r----u-ar - v---è? Q-- l- a-------- f---- a v----- Q-e l- a-r-d-r-a f-m-r a v-s-è- ------------------------------- Que li agradaria fumar a vostè? 0
Haluatteko tanssia? Q---li--gr--aria-bal--r --v-s--? Q-- l- a-------- b----- a v----- Q-e l- a-r-d-r-a b-l-a- a v-s-è- -------------------------------- Que li agradaria ballar a vostè? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Qu--l- agradaria pa-se--r a--o---? Q-- l- a-------- p------- a v----- Q-e l- a-r-d-r-a p-s-e-a- a v-s-è- ---------------------------------- Que li agradaria passejar a vostè? 0
Haluan polttaa. M’ag-a---ia-fu-ar. M---------- f----- M-a-r-d-r-a f-m-r- ------------------ M’agradaria fumar. 0
Haluatko tupakan? V-ld-ie--un cig-r-e-? V------- u- c-------- V-l-r-e- u- c-g-r-e-? --------------------- Voldries un cigarret? 0
Hän (m.) haluaa tulta. (---) v-l-------c. (---- v------ f--- (-l-) v-l-r-a f-c- ------------------ (Ell) voldria foc. 0
Haluaisin juoda jotakin. M-a--a-aria---ure-a--una -o-a. M---------- b---- a----- c---- M-a-r-d-r-a b-u-e a-g-n- c-s-. ------------------------------ M’agradaria beure alguna cosa. 0
Haluaisin syödä jotakin. M’-gr-d-r-a-m------a----a -osa. M---------- m----- a----- c---- M-a-r-d-r-a m-n-a- a-g-n- c-s-. ------------------------------- M’agradaria menjar alguna cosa. 0
Haluaisin levätä hieman. M-a-r--a-i- d-scans-- u-a mica. M---------- d-------- u-- m---- M-a-r-d-r-a d-s-a-s-r u-a m-c-. ------------------------------- M’agradaria descansar una mica. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. M’-gradari----e-u--a--li--na -o-a. M---------- p----------- u-- c---- M-a-r-d-r-a p-e-u-t-r-l- u-a c-s-. ---------------------------------- M’agradaria preguntar-li una cosa. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. M’-gra-a-i- -e--n---l- una co--. M---------- d--------- u-- c---- M-a-r-d-r-a d-m-n-r-l- u-a c-s-. -------------------------------- M’agradaria demanar-li una cosa. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. M’agr--aria--o-vidar-l- a-u-- co-a. M---------- c---------- a u-- c---- M-a-r-d-r-a c-n-i-a---i a u-a c-s-. ----------------------------------- M’agradaria convidar-li a una cosa. 0
Mitä haluatte? Q-è l- a-rada------e--r-, s- -s-plau? Q-- l- a-------- p------- s- u- p---- Q-è l- a-r-d-r-a p-e-d-e- s- u- p-a-? ------------------------------------- Què li agradaria prendre, si us plau? 0
Haluatteko kahvia? Vol-ria-----a--? V------ u- c---- V-l-r-a u- c-f-? ---------------- Voldria un cafè? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? O p--f-r---a ----e? O p--------- u- t-- O p-e-e-i-i- u- t-? ------------------- O preferiria un te? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. En- a--ada--a --ar a-c-sa. E-- a-------- a--- a c---- E-s a-r-d-r-a a-a- a c-s-. -------------------------- Ens agradaria anar a casa. 0
Haluatteko taksin? V---u u- -axi? V---- u- t---- V-l-u u- t-x-? -------------- Voleu un taxi? 0
He haluavat soittaa. Vo-dr--n-truc-- p---------n. V------- t----- p-- t------- V-l-r-e- t-u-a- p-r t-l-f-n- ---------------------------- Voldrien trucar per telèfon. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.