Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   hu valamit akarni, kedvelni, szeretni

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [hetven]

valamit akarni, kedvelni, szeretni

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi unkari Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Szer---e--ohá---z-i-/ ---yújtan-? S------- d--------- / r---------- S-e-e-n- d-h-n-o-n- / r-g-ú-t-n-? --------------------------------- Szeretne dohányozni / rágyújtani? 0
Haluatteko tanssia? Sz---t-e táncol--? S------- t-------- S-e-e-n- t-n-o-n-? ------------------ Szeretne táncolni? 0
Haluatteko mennä kävelylle? S-e-et-e--étálni? S------- s------- S-e-e-n- s-t-l-i- ----------------- Szeretne sétálni? 0
Haluan polttaa. Sz-r--n-k -o-á--o-n--- -ág-ú-t--i. S-------- d--------- / r---------- S-e-e-n-k d-h-n-o-n- / r-g-ú-t-n-. ---------------------------------- Szeretnék dohányozni / rágyújtani. 0
Haluatko tupakan? Sz-re-n-- e----igar-tt--? S-------- e-- c---------- S-e-e-n-l e-y c-g-r-t-á-? ------------------------- Szeretnél egy cigarettát? 0
Hän (m.) haluaa tulta. Ő-----t -z-r-tn-. Ő t---- s-------- Ő t-z-t s-e-e-n-. ----------------- Ő tüzet szeretne. 0
Haluaisin juoda jotakin. S----tné- i--i --lami-. S-------- i--- v------- S-e-e-n-k i-n- v-l-m-t- ----------------------- Szeretnék inni valamit. 0
Haluaisin syödä jotakin. Szeretné--en-- -al-m-t. S-------- e--- v------- S-e-e-n-k e-n- v-l-m-t- ----------------------- Szeretnék enni valamit. 0
Haluaisin levätä hieman. S----t-ém ----it k-pih--ni --g--. S-------- k----- k-------- m----- S-e-e-n-m k-c-i- k-p-h-n-i m-g-m- --------------------------------- Szeretném kicsit kipihenni magam. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. S----t----k---ez-i -nt-- ---a---. S-------- k------- ö---- v------- S-e-e-n-k k-r-e-n- ö-t-l v-l-m-t- --------------------------------- Szeretnék kérdezni öntől valamit. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Sz--et-é----t m-gk-rn--va--m-r-. S-------- ö-- m------- v-------- S-e-e-n-m ö-t m-g-é-n- v-l-m-r-. -------------------------------- Szeretném önt megkérni valamire. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Sz-retném -nt----hív-- v-l---r-. S-------- ö-- m------- v-------- S-e-e-n-m ö-t m-g-í-n- v-l-m-r-. -------------------------------- Szeretném önt meghívni valamire. 0
Mitä haluatte? Mi--s--re--e,--é---? M-- s-------- k----- M-t s-e-e-n-, k-r-m- -------------------- Mit szeretne, kérem? 0
Haluatteko kahvia? Sz--et-e-----k-vét? S------- e-- k----- S-e-e-n- e-y k-v-t- ------------------- Szeretne egy kávét? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? Va-- --k--b --- teát s--r-t-e? V--- i----- e-- t--- s-------- V-g- i-k-b- e-y t-á- s-e-e-n-? ------------------------------ Vagy inkább egy teát szeretne? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. H----sze-etnénk m--ni. H--- s--------- m----- H-z- s-e-e-n-n- m-n-i- ---------------------- Haza szeretnénk menni. 0
Haluatteko taksin? S--re-nét---e---tax-t? S---------- e-- t----- S-e-e-n-t-k e-y t-x-t- ---------------------- Szeretnétek egy taxit? 0
He haluavat soittaa. Te-----á--- ---r-t-ének. T---------- s----------- T-l-f-n-l-i s-e-e-n-n-k- ------------------------ Telefonálni szeretnének. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.