Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   it aver voglia di qualcosa

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [settanta]

aver voglia di qualcosa

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi italia Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Le-v- di -u-a-e? L- v- d- f------ L- v- d- f-m-r-? ---------------- Le va di fumare? 0
Haluatteko tanssia? Le v---i ball--e? L- v- d- b------- L- v- d- b-l-a-e- ----------------- Le va di ballare? 0
Haluatteko mennä kävelylle? L- ---di-f--e--na-p-s---gi-t-? L- v- d- f--- u-- p----------- L- v- d- f-r- u-a p-s-e-g-a-a- ------------------------------ Le va di fare una passeggiata? 0
Haluan polttaa. V--r---f---re. V----- f------ V-r-e- f-m-r-. -------------- Vorrei fumare. 0
Haluatko tupakan? Vuoi u-a-s--a-e--a? V--- u-- s--------- V-o- u-a s-g-r-t-a- ------------------- Vuoi una sigaretta? 0
Hän (m.) haluaa tulta. L-----r-e-------e-de-- --na s--a---t--. L-- v------- a-------- (--- s---------- L-i v-r-e-b- a-c-n-e-e (-n- s-g-r-t-a-. --------------------------------------- Lui vorrebbe accendere (una sigaretta). 0
Haluaisin juoda jotakin. V-rre- -ere --al-osa. V----- b--- q-------- V-r-e- b-r- q-a-c-s-. --------------------- Vorrei bere qualcosa. 0
Haluaisin syödä jotakin. Vorr-------i--- q--l---a. V----- m------- q-------- V-r-e- m-n-i-r- q-a-c-s-. ------------------------- Vorrei mangiare qualcosa. 0
Haluaisin levätä hieman. Vor--- --p-sa--- -- po-. V----- r-------- u- p--- V-r-e- r-p-s-r-i u- p-’- ------------------------ Vorrei riposarmi un po’. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Vor--i -hiede--- --a--o-a. V----- c-------- u-- c---- V-r-e- c-i-d-r-e u-a c-s-. -------------------------- Vorrei chiederLe una cosa. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Vorre--ch---e-Le -n ----r-. V----- c-------- u- f------ V-r-e- c-i-d-r-e u- f-v-r-. --------------------------- Vorrei chiederLe un favore. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. V------of--ir-- --alco-a. V----- o------- q-------- V-r-e- o-f-i-L- q-a-c-s-. ------------------------- Vorrei offrirLe qualcosa. 0
Mitä haluatte? D-si---a,-p--go? D-------- p----- D-s-d-r-, p-e-o- ---------------- Desidera, prego? 0
Haluatteko kahvia? Gra------u--ca-f-? G------- u- c----- G-a-i-c- u- c-f-è- ------------------ Gradisce un caffè? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? O--referisc- un---? O p--------- u- t-- O p-e-e-i-c- u- t-? ------------------- O preferisce un tè? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. V---e-m---n--re-a-c-sa. V------- a----- a c---- V-r-e-m- a-d-r- a c-s-. ----------------------- Vorremmo andare a casa. 0
Haluatteko taksin? Vor---te ---ta--ì? V------- u- t----- V-r-e-t- u- t-s-ì- ------------------ Vorreste un tassì? 0
He haluavat soittaa. L--- vo---b-e-o telef--are. L--- v--------- t---------- L-r- v-r-e-b-r- t-l-f-n-r-. --------------------------- Loro vorrebbero telefonare. 0

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.