Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   ku to like something

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70[heftê]

to like something

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Hû- di-wa-in------- bik--î--n? H-- d------- c----- b--------- H-n d-x-a-i- c-x-r- b-k-ş-n-n- ------------------------------ Hûn dixwazin cixarê bikişînin? 0
Haluatteko tanssia? H-- -i---zi--dans--i---? H-- d------- d--- b----- H-n d-x-a-i- d-n- b-k-n- ------------------------ Hûn dixwazin dans bikin? 0
Haluatteko mennä kävelylle? H-- -i--a-in---çi--ge--? H-- d------- b---- g---- H-n d-x-a-i- b-ç-n g-r-? ------------------------ Hûn dixwazin biçin gerê? 0
Haluan polttaa. Ez-di-w-zim cix-re-- b-kiş---m. E- d------- c------- b--------- E- d-x-a-i- c-x-r-y- b-k-ş-n-m- ------------------------------- Ez dixwazim cixareyê bikişînim. 0
Haluatko tupakan? H-n-c-xa----k---ixw-z--? H-- c--------- d-------- H-n c-x-r-y-k- d-x-a-i-? ------------------------ Hûn cixareyekî dixwazin? 0
Hän (m.) haluaa tulta. Ew--gir --x-az-. E- a--- d------- E- a-i- d-x-a-e- ---------------- Ew agir dixwaze. 0
Haluaisin juoda jotakin. Ez-di--az-- tişt--î-ve----. E- d------- t------ v------ E- d-x-a-i- t-ş-e-î v-x-i-. --------------------------- Ez dixwazim tiştekî vexwim. 0
Haluaisin syödä jotakin. Ez-di------ -i-te-î -i----. E- d------- t------ b------ E- d-x-a-i- t-ş-e-î b-x-i-. --------------------------- Ez dixwazim tiştekî bixwim. 0
Haluaisin levätä hieman. E- -i-w-z-- -içek- -êh-a xw- v-d--. E- d------- p----- b---- x-- v----- E- d-x-a-i- p-ç-k- b-h-a x-e v-d-m- ----------------------------------- Ez dixwazim piçekê bêhna xwe vedim. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. E- d-x-azi- t---ek---i we -i--rsim. E- d------- t------ j- w- b-------- E- d-x-a-i- t-ş-e-î j- w- b-p-r-i-. ----------------------------------- Ez dixwazim teştekî ji we bipirsim. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. E--dix-a----t---ekî-ji--e tik- -i-im. E- d------- t------ j- w- t--- b----- E- d-x-a-i- t-ş-e-î j- w- t-k- b-k-m- ------------------------------------- Ez dixwazim tiştekî ji we tika bikim. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Ez -ixwa-im-we -exw---- ----e--. E- d------- w- v------- t------- E- d-x-a-i- w- v-x-î-i- t-ş-e-î- -------------------------------- Ez dixwazim we vexwînim tiştekî. 0
Mitä haluatte? Hûn----d-x---in -i k-re-a -w- -e? H-- ç- d------- j- k----- x-- r-- H-n ç- d-x-a-i- j- k-r-m- x-e r-? --------------------------------- Hûn çi dixwazin ji kerema xwe re? 0
Haluatteko kahvia? H-n qehw-ye-- -i--azin? H-- q-------- d-------- H-n q-h-e-e-ê d-x-a-i-? ----------------------- Hûn qehweyekê dixwazin? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? An -ay--ê---l-i-ijê-i-? A- ç----- h------------ A- ç-y-k- h-l-i-i-ê-i-? ----------------------- An çayekê hildibijêrin? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. E- d--wa--- ----n- m---. E- d------- b----- m---- E- d-x-a-i- b-ç-n- m-l-. ------------------------ Em dixwazin biçine malê. 0
Haluatteko taksin? Hû---ex--yê--ixw--in? H-- t------ d-------- H-n t-x-i-ê d-x-a-i-? --------------------- Hûn texsiyê dixwazin? 0
He haluavat soittaa. H-----x--z---t-----n--b-ki-. H-- d------- t------- b----- H-n d-x-a-i- t-l-f-n- b-k-n- ---------------------------- Hun dixwazin telefonê bikin. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.