Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   sk niečo chcieť / želať si

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [sedemdesiat]

niečo chcieť / želať si

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
Haluatteko polttaa? C----i -----e f-jč-ť? C----- b- s-- f------ C-c-l- b- s-e f-j-i-? --------------------- Chceli by ste fajčiť? 0
Haluatteko tanssia? Ch--l- ---st--t---o-a-? C----- b- s-- t-------- C-c-l- b- s-e t-n-o-a-? ----------------------- Chceli by ste tancovať? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Ch-eli ---ste -- ísť--rec--dz--? C----- b- s-- s- í-- p---------- C-c-l- b- s-e s- í-ť p-e-h-d-a-? -------------------------------- Chceli by ste sa ísť prechádzať? 0
Haluan polttaa. Ch-el-by s---faj-i-. C---- b- s-- f------ C-c-l b- s-m f-j-i-. -------------------- Chcel by som fajčiť. 0
Haluatko tupakan? Chc-l(a- by--i-c-garetu? C------- b- s- c-------- C-c-l-a- b- s- c-g-r-t-? ------------------------ Chcel(a) by si cigaretu? 0
Hän (m.) haluaa tulta. C-ce- -y--h-ň. C---- b- o---- C-c-l b- o-e-. -------------- Chcel by oheň. 0
Haluaisin juoda jotakin. Ch--------- som--i-č--p--. C------- b- s-- n---- p--- C-c-l-a- b- s-m n-e-o p-ť- -------------------------- Chcel(a) by som niečo piť. 0
Haluaisin syödä jotakin. Chc-l-----y so----ečo ---ť. C------- b- s-- n---- j---- C-c-l-a- b- s-m n-e-o j-s-. --------------------------- Chcel(a) by som niečo jesť. 0
Haluaisin levätä hieman. C-c-l-a--by-s-- s- tr--hu-odp-či--ť. C------- b- s-- s- t----- o--------- C-c-l-a- b- s-m s- t-o-h- o-p-č-n-ť- ------------------------------------ Chcel(a) by som si trochu odpočinúť. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. C-cel(a- b- -om--a-V-s ni--o spý-a-. C------- b- s-- s- V-- n---- s------ C-c-l-a- b- s-m s- V-s n-e-o s-ý-a-. ------------------------------------ Chcel(a) by som sa Vás niečo spýtať. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Ch--l(a) b---o- --s o n---o -op-o--ť. C------- b- s-- V-- o n---- p-------- C-c-l-a- b- s-m V-s o n-e-o p-p-o-i-. ------------------------------------- Chcel(a) by som Vás o niečo poprosiť. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Ch---(a) -- ----V-s-na--i--- po-v--. C------- b- s-- V-- n- n---- p------ C-c-l-a- b- s-m V-s n- n-e-o p-z-a-. ------------------------------------ Chcel(a) by som Vás na niečo pozvať. 0
Mitä haluatte? Č- si---l---- -ro--m? Č- s- ž------ p------ Č- s- ž-l-t-, p-o-í-? --------------------- Čo si želáte, prosím? 0
Haluatteko kahvia? Želá----i --vu? Ž----- s- k---- Ž-l-t- s- k-v-? --------------- Želáte si kávu? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? Ale-o ---r--šej-ž-l-t---aj? A---- s- r----- ž----- č--- A-e-o s- r-d-e- ž-l-t- č-j- --------------------------- Alebo si radšej želáte čaj? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. C----i -y --e-í-ť -----. C----- b- s-- í-- d----- C-c-l- b- s-e í-ť d-m-v- ------------------------ Chceli by sme ísť domov. 0
Haluatteko taksin? Chc-l- b- s-e---x-k? C----- b- s-- t----- C-c-l- b- s-e t-x-k- -------------------- Chceli by ste taxík? 0
He haluavat soittaa. C---li b- t-le-------. C----- b- t----------- C-c-l- b- t-l-f-n-v-ť- ---------------------- Chceli by telefonovať. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.