Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   ti ገለ ምፍታው

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [ሰብዓ]

70 [sebi‘a]

ገለ ምፍታው

[gele mifitawi]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tigrinja Toista Lisää
Haluatteko polttaa? ክተት-ኹ ---ም----? ክ---- ደ--- ዲ--- ክ-ት-ኹ ደ-ኹ- ዲ-ም- --------------- ክተትክኹ ደሊኹም ዲኹም? 0
k-----ki-̱u d---ẖumi---h-u-i? k---------- d-------- d------- k-t-t-k-h-u d-l-h-u-i d-h-u-i- ------------------------------ kitetikiẖu delīẖumi dīẖumi?
Haluatteko tanssia? ክ---ስ--ደሊ-----ም? ክ----- ደ--- ዲ--- ክ-ስ-ስ- ደ-ኹ- ዲ-ም- ---------------- ክትስዕስዑ ደሊኹም ዲኹም? 0
k----i-i---u-delīh--m- d-ẖ---? k----------- d-------- d------- k-t-s-‘-s-‘- d-l-h-u-i d-h-u-i- ------------------------------- kitisi‘isi‘u delīẖumi dīẖumi?
Haluatteko mennä kävelylle? ክ-ዛወ- ደ----ዲ-ም? ክ---- ደ--- ዲ--- ክ-ዛ-ሩ ደ-ኹ- ዲ-ም- --------------- ክትዛወሩ ደሊኹም ዲኹም? 0
k-ti-a--r--d-l-ẖ------ẖum-? k--------- d-------- d------- k-t-z-w-r- d-l-h-u-i d-h-u-i- ----------------------------- kitizaweru delīẖumi dīẖumi?
Haluan polttaa. ኣ--ክት-ኽ---የ። ኣ- ክ--- ደ--- ኣ- ክ-ክ- ደ-የ- ------------ ኣነ ክትክኽ ደልየ። 0
ane---t-k-----d-----። a-- k-------- d------ a-e k-t-k-h-i d-l-y-። --------------------- ane kitikiẖi deliye።
Haluatko tupakan? ሽጋ- -ሊኻ ዲኻ? ሽ-- ደ-- ዲ-- ሽ-ራ ደ-ኻ ዲ-? ----------- ሽጋራ ደሊኻ ዲኻ? 0
sh--ar- -el---a -īh--? s------ d------ d----- s-i-a-a d-l-h-a d-h-a- ---------------------- shigara delīẖa dīẖa?
Hän (m.) haluaa tulta. ን- መወ---ደ-ዩ ኣሎ። ን- መ--- ደ-- ኣ-- ን- መ-ል- ደ-ዩ ኣ-። --------------- ንሱ መወልዒ ደልዩ ኣሎ። 0
nis----we---ī -e--y- alo። n--- m------- d----- a--- n-s- m-w-l-‘- d-l-y- a-o- ------------------------- nisu meweli‘ī deliyu alo።
Haluaisin juoda jotakin. ገ- ክሰቲ ደል-። ገ- ክ-- ደ--- ገ- ክ-ቲ ደ-የ- ----------- ገለ ክሰቲ ደልየ። 0
gele -ise---d-l--e። g--- k----- d------ g-l- k-s-t- d-l-y-። ------------------- gele kisetī deliye።
Haluaisin syödä jotakin. ገለ-ክበ---ደልየ። ገ- ክ--- ደ--- ገ- ክ-ል- ደ-የ- ------------ ገለ ክበልዕ ደልየ። 0
gel----b-li-i-deliy-። g--- k------- d------ g-l- k-b-l-‘- d-l-y-። --------------------- gele kibeli‘i deliye።
Haluaisin levätä hieman. ቅ-ብ ከዐ---ደ--። ቅ-- ከ--- ደ--- ቅ-ብ ከ-ር- ደ-የ- ------------- ቅሩብ ከዐርፍ ደልየ። 0
k-ir-bi-k-‘āri-- de-i-e። k------ k------- d------ k-i-u-i k-‘-r-f- d-l-y-። ------------------------ k’irubi ke‘ārifi deliye።
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. ገ- ክሓተ-- --የ። ገ- ክ---- ደ--- ገ- ክ-ተ-ም ደ-የ- ------------- ገለ ክሓተኩም ደልየ። 0
g--e -iḥ----------li--። g--- k---------- d------ g-l- k-h-a-e-u-i d-l-y-። ------------------------ gele kiḥatekumi deliye።
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. ገለ ክ-ም-ኩ----የ። ገ- ክ----- ደ--- ገ- ክ-ም-ኩ- ደ-የ- -------------- ገለ ክልምነኩም ደልየ። 0
ge-- -ili--nekum- d---ye። g--- k----------- d------ g-l- k-l-m-n-k-m- d-l-y-። ------------------------- gele kiliminekumi deliye።
Haluaisin kutsua teidät johonkin. ኣ- ---ነገር------ም-ደ--። ኣ- ሓ- ነ-- ክ----- ደ--- ኣ- ሓ- ነ-ር ክ-ድ-ኩ- ደ-የ- --------------------- ኣብ ሓደ ነገር ክዕድመኩም ደልየ። 0
abi --a-- ne---i ------me--mi--e---e። a-- h---- n----- k----------- d------ a-i h-a-e n-g-r- k-‘-d-m-k-m- d-l-y-። ------------------------------------- abi ḥade negeri ki‘idimekumi deliye።
Mitä haluatte? እንታይ ትደል-? እ--- ት---- እ-ታ- ት-ል-? ---------- እንታይ ትደልዩ? 0
i--t-y- t-d--i-u? i------ t-------- i-i-a-i t-d-l-y-? ----------------- initayi tideliyu?
Haluatteko kahvia? ቡ--ደሊኹም---ም ? ቡ- ደ--- ኢ-- ? ቡ- ደ-ኹ- ኢ-ም ? ------------- ቡን ደሊኹም ኢኹም ? 0
b--i d-l---u--------i ? b--- d-------- ī----- ? b-n- d-l-h-u-i ī-̱-m- ? ----------------------- buni delīẖumi īẖumi ?
Vai haluatteko mielummin teetä? ወይ - ሻሂ-ይ-ሸ-- ? ወ- ሲ ሻ- ይ---- ? ወ- ሲ ሻ- ይ-ሸ-ም ? --------------- ወይ ሲ ሻሂ ይሕሸኩም ? 0
w--- s--s-ah--y-h-i-h-kum- ? w--- s- s---- y----------- ? w-y- s- s-a-ī y-h-i-h-k-m- ? ---------------------------- weyi sī shahī yiḥishekumi ?
Me haluaisimme mennä kotiin. ንገዛ ክ--ይ--ደ-ና። ን-- ክ---- ደ--- ን-ዛ ክ-ከ-ድ ደ-ና- -------------- ንገዛ ክንከይድ ደሊና። 0
nig--a k--i---i---d---na። n----- k--------- d------ n-g-z- k-n-k-y-d- d-l-n-። ------------------------- nigeza kinikeyidi delīna።
Haluatteko taksin? ታክ----ም-ደሊኹም ? ታ-- ዲ-- ደ--- ? ታ-ሲ ዲ-ም ደ-ኹ- ? -------------- ታክሲ ዲኹም ደሊኹም ? 0
takis---ī-̱--i-d---ẖum- ? t----- d------ d-------- ? t-k-s- d-h-u-i d-l-h-u-i ? -------------------------- takisī dīẖumi delīẖumi ?
He haluavat soittaa. ክት-ውሉ -----ዲኺም። ክ---- ደ--- ዲ--- ክ-ድ-ሉ ደ-ኹ- ዲ-ም- --------------- ክትድውሉ ደሊኹም ዲኺም። 0
k---d-w-----el---um- --ẖīmi። k--------- d-------- d------- k-t-d-w-l- d-l-h-u-i d-h-ī-i- ----------------------------- kitidiwilu delīẖumi dīẖīmi።

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.