Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   uk Хотіти що-небудь

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [сімдесят]

70 [simdesyat]

Хотіти що-небудь

[Khotity shcho-nebudʹ]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Х--е-- --рит-? Х----- к------ Х-ч-т- к-р-т-? -------------- Хочете курити? 0
Kho-het---u-yty? K------- k------ K-o-h-t- k-r-t-? ---------------- Khochete kuryty?
Haluatteko tanssia? Х----е т----в-т-? Х----- т--------- Х-ч-т- т-н-ю-а-и- ----------------- Хочете танцювати? 0
Khoc-ete tantsy---t-? K------- t----------- K-o-h-t- t-n-s-u-a-y- --------------------- Khochete tantsyuvaty?
Haluatteko mennä kävelylle? Х-че-е --и -у-я--? Х----- й-- г------ Х-ч-т- й-и г-л-т-? ------------------ Хочете йти гуляти? 0
K-oche-- y--y h-ly-t-? K------- y--- h------- K-o-h-t- y-t- h-l-a-y- ---------------------- Khochete y̆ty hulyaty?
Haluan polttaa. Я хо-у----ит-. Я х--- к------ Я х-ч- к-р-т-. -------------- Я хочу курити. 0
Y- -h-chu ku-yty. Y- k----- k------ Y- k-o-h- k-r-t-. ----------------- YA khochu kuryty.
Haluatko tupakan? Т---отів-б- ц-г--к-? Т- х---- б- ц------- Т- х-т-в б- ц-г-р-у- -------------------- Ти хотів би цигарку? 0
T- kh-ti- ---t---a-ku? T- k----- b- t-------- T- k-o-i- b- t-y-a-k-? ---------------------- Ty khotiv by tsyharku?
Hän (m.) haluaa tulta. Ві- -от-в--и в----. В-- х---- б- в----- В-н х-т-в б- в-г-ю- ------------------- Він хотів би вогню. 0
Vin -h--iv--- v-hnyu. V-- k----- b- v------ V-n k-o-i- b- v-h-y-. --------------------- Vin khotiv by vohnyu.
Haluaisin juoda jotakin. Я хо------и. Я х--- п---- Я х-ч- п-т-. ------------ Я хочу пити. 0
YA ---c-- ---y. Y- k----- p---- Y- k-o-h- p-t-. --------------- YA khochu pyty.
Haluaisin syödä jotakin. Я-хоч--їсти. Я х--- ї---- Я х-ч- ї-т-. ------------ Я хочу їсти. 0
Y----o--u----ty. Y- k----- i----- Y- k-o-h- i-s-y- ---------------- YA khochu ïsty.
Haluaisin levätä hieman. Я -о----і-по---и. Я х--- в--------- Я х-ч- в-д-о-и-и- ----------------- Я хочу відпочити. 0
Y---h-c-- --dp--h-ty. Y- k----- v---------- Y- k-o-h- v-d-o-h-t-. --------------------- YA khochu vidpochyty.
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Я --ч- --- ---о-з-пита-и. Я х--- В-- д--- з-------- Я х-ч- В-с д-щ- з-п-т-т-. ------------------------- Я хочу Вас дещо запитати. 0
YA kh-c-u--as deshc-- ---y-aty. Y- k----- V-- d------ z-------- Y- k-o-h- V-s d-s-c-o z-p-t-t-. ------------------------------- YA khochu Vas deshcho zapytaty.
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Я--о-- -а--дещо по---си--. Я х--- В-- д--- п--------- Я х-ч- В-с д-щ- п-п-о-и-и- -------------------------- Я хочу Вас дещо попросити. 0
YA-kh--h- V-- de--c-- -o-r--yt-. Y- k----- V-- d------ p--------- Y- k-o-h- V-s d-s-c-o p-p-o-y-y- -------------------------------- YA khochu Vas deshcho poprosyty.
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Я х--у В-- --ди-- з-п--с-ти. Я х--- В-- к----- з--------- Я х-ч- В-с к-д-с- з-п-о-и-и- ---------------------------- Я хочу Вас кудись запросити. 0
Y- ----h- --s -u--s- --pro-y-y. Y- k----- V-- k----- z--------- Y- k-o-h- V-s k-d-s- z-p-o-y-y- ------------------------------- YA khochu Vas kudysʹ zaprosyty.
Mitä haluatte? Щ--В- х-чете-ви----? Щ- В- х----- в------ Щ- В- х-ч-т- в-п-т-? -------------------- Що Ви хочете випити? 0
S-c-o--- ----h--e-v----y? S---- V- k------- v------ S-c-o V- k-o-h-t- v-p-t-? ------------------------- Shcho Vy khochete vypyty?
Haluatteko kahvia? Ч- х-ті-- - ---ка--? Ч- х----- б В- к---- Ч- х-т-л- б В- к-в-? -------------------- Чи хотіли б Ви кави? 0
Chy----ti---b-Vy-k--y? C-- k------ b V- k---- C-y k-o-i-y b V- k-v-? ---------------------- Chy khotily b Vy kavy?
Vai haluatteko mielummin teetä? Ч---от-л--- -- к--ще ч-ю? Ч- х----- б В- к---- ч--- Ч- х-т-л- б В- к-а-е ч-ю- ------------------------- Чи хотіли б Ви краще чаю? 0
Chy kh-ti-y - -- k-a-h--e--ha-u? C-- k------ b V- k------- c----- C-y k-o-i-y b V- k-a-h-h- c-a-u- -------------------------------- Chy khotily b Vy krashche chayu?
Me haluaisimme mennä kotiin. Ми-х--іл- б-пої--т---одом-. М- х----- б п------ д------ М- х-т-л- б п-ї-а-и д-д-м-. --------------------------- Ми хотіли б поїхати додому. 0
My---o-i-y-b ---̈kha---do---u. M- k------ b p-------- d------ M- k-o-i-y b p-i-k-a-y d-d-m-. ------------------------------ My khotily b poïkhaty dodomu.
Haluatteko taksin? Чи-хоті-и б ---так--? Ч- х----- б в- т----- Ч- х-т-л- б в- т-к-і- --------------------- Чи хотіли б ви таксі? 0
C-y--ho-i-y-- v---a-si? C-- k------ b v- t----- C-y k-o-i-y b v- t-k-i- ----------------------- Chy khotily b vy taksi?
He haluavat soittaa. В-ни---чу---з-те-е-ону--т-. В--- х----- з-------------- В-н- х-ч-т- з-т-л-ф-н-в-т-. --------------------------- Вони хочуть зателефонувати. 0
V----k---h--ʹ---te-ef-n-vat-. V--- k------- z-------------- V-n- k-o-h-t- z-t-l-f-n-v-t-. ----------------------------- Vony khochutʹ zatelefonuvaty.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.