Lauseita

fi täytyä tehdä jotakin   »   et midagi pidama

72 [seitsemänkymmentäkaksi]

täytyä tehdä jotakin

täytyä tehdä jotakin

72 [seitsekümmend kaks]

midagi pidama

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
täytyä pida-a p----- p-d-m- ------ pidama 0
Minun täytyy lähettää kirje. M--pea- -ir---ä---s--tma. M- p--- k---- ä-- s------ M- p-a- k-r-a ä-a s-a-m-. ------------------------- Ma pean kirja ära saatma. 0
Minun täytyy maksaa hotelli. Ma-p-a-----el---- ----ma. M- p--- h-------- m------ M- p-a- h-t-l-i-e m-k-m-. ------------------------- Ma pean hotellile maksma. 0
Sinun täytyy nousta aikaisin ylös. S--p--d---ra-ul- t-u-m-. S- p--- v------- t------ S- p-a- v-r-k-l- t-u-m-. ------------------------ Sa pead varakult tõusma. 0
Sinun täytyy työskennellä paljon. S- p--d--a-j---ö---ma. S- p--- p---- t------- S- p-a- p-l-u t-ö-a-a- ---------------------- Sa pead palju töötama. 0
Sinun täytyy olla ajoissa. Sa p----t--n---lem-. S- p--- t---- o----- S- p-a- t-p-e o-e-a- -------------------- Sa pead täpne olema. 0
Hänen täytyy tankata. Ta--ea-----k-ma. T- p--- t------- T- p-a- t-n-i-a- ---------------- Ta peab tankima. 0
Hänen täytyy korjata auto. T---eab --t---p-ra--am-. T- p--- a---- p--------- T- p-a- a-t-t p-r-n-a-a- ------------------------ Ta peab autot parandama. 0
Hänen täytyy pestä auto. Ta---a-----o--pe--ma. T- p--- a---- p------ T- p-a- a-t-t p-s-m-. --------------------- Ta peab autot pesema. 0
Hänen täytyy käydä kaupassa. T---e---si-seoste--ege-a. T- p--- s-------- t------ T- p-a- s-s-e-s-e t-g-m-. ------------------------- Ta peab sisseoste tegema. 0
Hänen täytyy siivota asunto. Ta pea- k-rte-it ---a-t--a. T- p--- k------- p--------- T- p-a- k-r-e-i- p-h-s-a-a- --------------------------- Ta peab korterit puhastama. 0
Hänen täytyy pestä pyykit. T- pe-- p--u ä-- -e--m-. T- p--- p--- ä-- p------ T- p-a- p-s- ä-a p-s-m-. ------------------------ Ta peab pesu ära pesema. 0
Meidän täytyy kohta mennä kouluun. M- -e-me --he-ko--i-mi-e--. M- p---- k--- k---- m------ M- p-a-e k-h- k-o-i m-n-m-. --------------------------- Me peame kohe kooli minema. 0
Meidän täytyy kohta mennä töihin. M- --a-- k--e t---e--i----. M- p---- k--- t---- m------ M- p-a-e k-h- t-ö-e m-n-m-. --------------------------- Me peame kohe tööle minema. 0
Meidän täytyy kohta mennä lääkäriin. Me-p--me-kohe-ar--i-ju--d- -in---. M- p---- k--- a---- j----- m------ M- p-a-e k-h- a-s-i j-u-d- m-n-m-. ---------------------------------- Me peame kohe arsti juurde minema. 0
Teidän täytyy odottaa bussia. Te--ea----us----ot-m-. T- p---- b---- o------ T- p-a-e b-s-i o-t-m-. ---------------------- Te peate bussi ootama. 0
Teidän täytyy odottaa junaa. Te-pe-t--r---i -o----. T- p---- r---- o------ T- p-a-e r-n-i o-t-m-. ---------------------- Te peate rongi ootama. 0
Teidän täytyy odottaa taksia. T---------a-----oo----. T- p---- t----- o------ T- p-a-e t-k-o- o-t-m-. ----------------------- Te peate taksot ootama. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miksi on olemassa niin paljon erilaisia kieliä?

Maailmassa on nykyään yli 6 000 eri kieltä. Siksi tarvitsemme tulkkeja ja kääntäjiä. Kauan sitten kaikki puhuivat vielä samaa kieltä. Tilanne muuttui kuitenkin, kun ihmiset alkoivat siirtyä muualle. He lähtivät Afrikan kodistaan ja muuttivat eri puolille maailmaa. Tämä maantieteellinen etääntyminen johti myös kielelliseen eriytymiseen. Kaikki kansat kehittivät oman viestintämuotonsa. Monia eri kieliä kehittyi yhteisestä kantakielestä. Mutta ihmiset eivät koskaan pysytelleet yhdessä paikassa kovin kauan. Niinpä kielet eriytyivät toisistaan yhä enemmän. Jossakin vaiheessa yhteistä kantaa ei enää voinut tunnistaa. Sen lisäksi mikään kansa ei enää elänyt erityksissä tuhansia vuosia. Kansat ovat aina kosketuksissa toisiinsa. Se muutti kieliä. Kielet ottivat elementtejä vieraista kielistä tai sulautuivat. Tämän vuoksi kielten edistyminen ei koskaan loppunut. Sen takia muuttoliikkeet ja yhteys uusiin ihmisiin selittää kielten monilukuisuuden. Miksi kielet ovat niin erilaisia, on kuitenkin toinen kysymys. Jokainen kehitys seuraa tiettyjä sääntöjä. Täytyykin olla syy siihen, miksi kielet ovat sellaisia kuin ne ovat. Näistä syistä tiedemiehet ovat vuosien ajan olleet kiinnostuneita niistä. He haluaisivat tietää, miksi kielet kehittyvät eri lailla. Sen tutkimiseksi pitää seurata kielten historiaa. Siten voi havaita, mikä muuttui ja milloin. Vieläkään ei tiedetä, mikä vaikuttaa kielten kehitykseen. Kulttuuritekijät tuntuvat olevan tärkeämpiä kuin biologiset tekijät. Toisin sanoen eri kansojen historia on muovannut niiden kieliä. Kielet kertovat ilmeisesti meille enemmän kuin tiedämmekään…