Lauseita

fi täytyä tehdä jotakin   »   sv måste något

72 [seitsemänkymmentäkaksi]

täytyä tehdä jotakin

täytyä tehdä jotakin

72 [sjuttiotvå]

måste något

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
täytyä måste m---- m-s-e ----- måste 0
Minun täytyy lähettää kirje. J-g -å--- s---k- ivä- -r--e-. J-- m---- s----- i--- b------ J-g m-s-e s-i-k- i-ä- b-e-e-. ----------------------------- Jag måste skicka iväg brevet. 0
Minun täytyy maksaa hotelli. J---mås---be-a-------llet. J-- m---- b----- h-------- J-g m-s-e b-t-l- h-t-l-e-. -------------------------- Jag måste betala hotellet. 0
Sinun täytyy nousta aikaisin ylös. Du-m--t- -----p--idi--. D- m---- g- u-- t------ D- m-s-e g- u-p t-d-g-. ----------------------- Du måste gå upp tidigt. 0
Sinun täytyy työskennellä paljon. Du m--t--arbe---m---e-. D- m---- a----- m------ D- m-s-e a-b-t- m-c-e-. ----------------------- Du måste arbeta mycket. 0
Sinun täytyy olla ajoissa. D--m-ste -a-- p--kt--g. D- m---- v--- p-------- D- m-s-e v-r- p-n-t-i-. ----------------------- Du måste vara punktlig. 0
Hänen täytyy tankata. Ha- --st- -a-k-. H-- m---- t----- H-n m-s-e t-n-a- ---------------- Han måste tanka. 0
Hänen täytyy korjata auto. H-n -å-te-re----r--bilen. H-- m---- r------- b----- H-n m-s-e r-p-r-r- b-l-n- ------------------------- Han måste reparera bilen. 0
Hänen täytyy pestä auto. Han -ås-- -vät-a--ile-. H-- m---- t----- b----- H-n m-s-e t-ä-t- b-l-n- ----------------------- Han måste tvätta bilen. 0
Hänen täytyy käydä kaupassa. H-n måste-handl-. H-- m---- h------ H-n m-s-e h-n-l-. ----------------- Hon måste handla. 0
Hänen täytyy siivota asunto. Hon---ste stä-a-l---n--ten. H-- m---- s---- l---------- H-n m-s-e s-ä-a l-g-n-e-e-. --------------------------- Hon måste städa lägenheten. 0
Hänen täytyy pestä pyykit. H-- ---t------ta -vä--e-. H-- m---- t----- t------- H-n m-s-e t-ä-t- t-ä-t-n- ------------------------- Hon måste tvätta tvätten. 0
Meidän täytyy kohta mennä kouluun. Vi må-te---art g- till-s--l--. V- m---- s---- g- t--- s------ V- m-s-e s-a-t g- t-l- s-o-a-. ------------------------------ Vi måste snart gå till skolan. 0
Meidän täytyy kohta mennä töihin. V---å-t- ----t-----il- arbe-et. V- m---- s---- g- t--- a------- V- m-s-e s-a-t g- t-l- a-b-t-t- ------------------------------- Vi måste snart gå till arbetet. 0
Meidän täytyy kohta mennä lääkäriin. Vi-mås-e-s-a----å til- l-ka-en. V- m---- s---- g- t--- l------- V- m-s-e s-a-t g- t-l- l-k-r-n- ------------------------------- Vi måste snart gå till läkaren. 0
Teidän täytyy odottaa bussia. Ni -ås-------a -å--ussen. N- m---- v---- p- b------ N- m-s-e v-n-a p- b-s-e-. ------------------------- Ni måste vänta på bussen. 0
Teidän täytyy odottaa junaa. N- -åst----nt- på t--e-. N- m---- v---- p- t----- N- m-s-e v-n-a p- t-g-t- ------------------------ Ni måste vänta på tåget. 0
Teidän täytyy odottaa taksia. Ni ----e--ä--- p---a-i-. N- m---- v---- p- t----- N- m-s-e v-n-a p- t-x-n- ------------------------ Ni måste vänta på taxin. 0

Miksi on olemassa niin paljon erilaisia kieliä?

Maailmassa on nykyään yli 6 000 eri kieltä. Siksi tarvitsemme tulkkeja ja kääntäjiä. Kauan sitten kaikki puhuivat vielä samaa kieltä. Tilanne muuttui kuitenkin, kun ihmiset alkoivat siirtyä muualle. He lähtivät Afrikan kodistaan ja muuttivat eri puolille maailmaa. Tämä maantieteellinen etääntyminen johti myös kielelliseen eriytymiseen. Kaikki kansat kehittivät oman viestintämuotonsa. Monia eri kieliä kehittyi yhteisestä kantakielestä. Mutta ihmiset eivät koskaan pysytelleet yhdessä paikassa kovin kauan. Niinpä kielet eriytyivät toisistaan yhä enemmän. Jossakin vaiheessa yhteistä kantaa ei enää voinut tunnistaa. Sen lisäksi mikään kansa ei enää elänyt erityksissä tuhansia vuosia. Kansat ovat aina kosketuksissa toisiinsa. Se muutti kieliä. Kielet ottivat elementtejä vieraista kielistä tai sulautuivat. Tämän vuoksi kielten edistyminen ei koskaan loppunut. Sen takia muuttoliikkeet ja yhteys uusiin ihmisiin selittää kielten monilukuisuuden. Miksi kielet ovat niin erilaisia, on kuitenkin toinen kysymys. Jokainen kehitys seuraa tiettyjä sääntöjä. Täytyykin olla syy siihen, miksi kielet ovat sellaisia kuin ne ovat. Näistä syistä tiedemiehet ovat vuosien ajan olleet kiinnostuneita niistä. He haluaisivat tietää, miksi kielet kehittyvät eri lailla. Sen tutkimiseksi pitää seurata kielten historiaa. Siten voi havaita, mikä muuttui ja milloin. Vieläkään ei tiedetä, mikä vaikuttaa kielten kehitykseen. Kulttuuritekijät tuntuvat olevan tärkeämpiä kuin biologiset tekijät. Toisin sanoen eri kansojen historia on muovannut niiden kieliä. Kielet kertovat ilmeisesti meille enemmän kuin tiedämmekään…