Lauseita

fi saada tehdä jotakin   »   bs nešto smjeti

73 [seitsemänkymmentäkolme]

saada tehdä jotakin

saada tehdä jotakin

73 [sedamdeset i tri]

nešto smjeti

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
Saatko jo ajaa autoa? Sm-j---l- već-voz--- a-t-? S----- l- v-- v----- a---- S-i-e- l- v-ć v-z-t- a-t-? -------------------------- Smiješ li već voziti auto? 0
Saatko jo juoda alkoholia? S-ij-- -i-v-- ---i al-o--l? S----- l- v-- p--- a------- S-i-e- l- v-ć p-t- a-k-h-l- --------------------------- Smiješ li već piti alkohol? 0
Saatko jo mennä yksin ulkomaille? S--ješ ---ve- ----p----at--u -n--tra--t--? S----- l- v-- s-- p------- u i------------ S-i-e- l- v-ć s-m p-t-v-t- u i-o-t-a-s-v-? ------------------------------------------ Smiješ li već sam putovati u inostranstvo? 0
saada s-j-ti s----- s-j-t- ------ smjeti 0
Saammeko polttaa täällä? Smij--o li -vdj---u--ti? S------ l- o---- p------ S-i-e-o l- o-d-e p-š-t-? ------------------------ Smijemo li ovdje pušiti? 0
Saako täällä polttaa? Smi-e--- se--------uš---? S---- l- s- o---- p------ S-i-e l- s- o-d-e p-š-t-? ------------------------- Smije li se ovdje pušiti? 0
Saako täällä maksaa luottokortilla? Smije-l- s--pl-tit- --e-----m --r-i--m? S---- l- s- p------ k-------- k-------- S-i-e l- s- p-a-i-i k-e-i-n-m k-r-i-o-? --------------------------------------- Smije li se platiti kreditnom karticom? 0
Saako täällä maksaa shekillä? Sm--- -i-s- p--t--- ---o-? S---- l- s- p------ č----- S-i-e l- s- p-a-i-i č-k-m- -------------------------- Smije li se platiti čekom? 0
Saako maksaa vain käteisellä? S--j- l- se-pl-titi ----------i-o-? S---- l- s- p------ s--- g--------- S-i-e l- s- p-a-i-i s-m- g-t-v-n-m- ----------------------------------- Smije li se platiti samo gotovinom? 0
Saanko soittaa? S-i-e---i--e-e--n----i? S----- l- t------------ S-i-e- l- t-l-f-n-r-t-? ----------------------- Smijem li telefonirati? 0
Saanko kysyä jotakin? S-i--- li-neš-----t---? S----- l- n---- p------ S-i-e- l- n-š-o p-t-t-? ----------------------- Smijem li nešto pitati? 0
Saanko sanoa jotakin? S---e- -i n--t- -eći? S----- l- n---- r---- S-i-e- l- n-š-o r-ć-? --------------------- Smijem li nešto reći? 0
Hän ei saa nukkua puistossa. O- ne-sm--- sp----i u-pa---. O- n- s---- s------ u p----- O- n- s-i-e s-a-a-i u p-r-u- ---------------------------- On ne smije spavati u parku. 0
Hän ei saa nukkua autossa. O-----s-----s-av-t- u au-u. O- n- s---- s------ u a---- O- n- s-i-e s-a-a-i u a-t-. --------------------------- On ne smije spavati u autu. 0
Hän ei saa nukkua rautatieasemalla. On--- s-ije---av--i na --lj-znič-oj s-an---. O- n- s---- s------ n- ž----------- s------- O- n- s-i-e s-a-a-i n- ž-l-e-n-č-o- s-a-i-i- -------------------------------------------- On ne smije spavati na željezničkoj stanici. 0
Saammeko istuutua? S------ ---s--st-? S------ l- s------ S-i-e-o l- s-e-t-? ------------------ Smijemo li sjesti? 0
Voisimmeko saada ruokalistan? S---emo--i---bit- --lov--k? S------ l- d----- j-------- S-i-e-o l- d-b-t- j-l-v-i-? --------------------------- Smijemo li dobiti jelovnik? 0
Saammeko maksaa erikseen? M----- -----a---i---v-j--o? M----- l- p------ o-------- M-ž-m- l- p-a-i-i o-v-j-n-? --------------------------- Možemo li platiti odvojeno? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!