Lauseita

fi saada tehdä jotakin   »   et midagi tohtima

73 [seitsemänkymmentäkolme]

saada tehdä jotakin

saada tehdä jotakin

73 [seitsekümmend kolm]

midagi tohtima

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Saatko jo ajaa autoa? Toh-- s--j-ba-a--oga -õ-ta? T---- s- j--- a----- s----- T-h-d s- j-b- a-t-g- s-i-a- --------------------------- Tohid sa juba autoga sõita? 0
Saatko jo juoda alkoholia? T------a--ub--al----li--uu-? T---- s- j--- a------- j---- T-h-d s- j-b- a-k-h-l- j-u-? ---------------------------- Tohid sa juba alkoholi juua? 0
Saatko jo mennä yksin ulkomaille? T---d--- j--a üks- ---i-maa-----i--? T---- s- j--- ü--- v--------- s----- T-h-d s- j-b- ü-s- v-l-s-a-l- s-i-a- ------------------------------------ Tohid sa juba üksi välismaale sõita? 0
saada to----a t------ t-h-i-a ------- tohtima 0
Saammeko polttaa täällä? To-i-e-me-si-- s-i-s-----? T----- m- s--- s---------- T-h-m- m- s-i- s-i-s-t-d-? -------------------------- Tohime me siin suitsetada? 0
Saako täällä polttaa? T-h-b sii- -uits--a-a? T---- s--- s---------- T-h-b s-i- s-i-s-t-d-? ---------------------- Tohib siin suitsetada? 0
Saako täällä maksaa luottokortilla? To-ib -i---kredi------di-a---ks-a? T---- s--- k-------------- m------ T-h-b s-i- k-e-i-t-a-r-i-a m-k-t-? ---------------------------------- Tohib siin krediitkaardiga maksta? 0
Saako täällä maksaa shekillä? T-hib-s-i--t-eki-a m-k-t-? T---- s--- t------ m------ T-h-b s-i- t-e-i-a m-k-t-? -------------------------- Tohib siin tšekiga maksta? 0
Saako maksaa vain käteisellä? T--ib siin ain--t--ul--a-as-m--st-? T---- s--- a----- s-------- m------ T-h-b s-i- a-n-l- s-l-r-h-s m-k-t-? ----------------------------------- Tohib siin ainult sularahas maksta? 0
Saanko soittaa? T-hin ma -e-k----e-ist-da? T---- m- h----- h--------- T-h-n m- h-t-e- h-l-s-a-a- -------------------------- Tohin ma hetkel helistada? 0
Saanko kysyä jotakin? Toh-- -a-he--e----da-- ---id-? T---- m- h----- m----- k------ T-h-n m- h-t-e- m-d-g- k-s-d-? ------------------------------ Tohin ma hetkel midagi küsida? 0
Saanko sanoa jotakin? T---n -- -e--e---i---i------? T---- m- h----- m----- ö----- T-h-n m- h-t-e- m-d-g- ö-l-a- ----------------------------- Tohin ma hetkel midagi öelda? 0
Hän ei saa nukkua puistossa. Ta -i---h- pargi----g--a. T- e- t--- p----- m------ T- e- t-h- p-r-i- m-g-d-. ------------------------- Ta ei tohi pargis magada. 0
Hän ei saa nukkua autossa. T--e- ---i-au-os --g---. T- e- t--- a---- m------ T- e- t-h- a-t-s m-g-d-. ------------------------ Ta ei tohi autos magada. 0
Hän ei saa nukkua rautatieasemalla. Ta ei -o-i rong----------gad-. T- e- t--- r---------- m------ T- e- t-h- r-n-i-a-m-s m-g-d-. ------------------------------ Ta ei tohi rongijaamas magada. 0
Saammeko istuutua? Tohim--me-i--uda? T----- m- i------ T-h-m- m- i-t-d-? ----------------- Tohime me istuda? 0
Voisimmeko saada ruokalistan? Toh-me-----en----saada? T----- m- m----- s----- T-h-m- m- m-n-ü- s-a-a- ----------------------- Tohime me menüüd saada? 0
Saammeko maksaa erikseen? T-h-me-me era------k--a? T----- m- e----- m------ T-h-m- m- e-a-d- m-k-t-? ------------------------ Tohime me eraldi maksta? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!