Lauseita

fi saada tehdä jotakin   »   nl iets mogen

73 [seitsemänkymmentäkolme]

saada tehdä jotakin

saada tehdä jotakin

73 [drieënzeventig]

iets mogen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Saatko jo ajaa autoa? Ma- jij--- a--orijd--? M-- j-- a- a---------- M-g j-j a- a-t-r-j-e-? ---------------------- Mag jij al autorijden? 0
Saatko jo juoda alkoholia? M----i- a----co--l---ink--? M-- j-- a- a------ d------- M-g j-j a- a-c-h-l d-i-k-n- --------------------------- Mag jij al alcohol drinken? 0
Saatko jo mennä yksin ulkomaille? Ma----j -l al--en-n--- he--bu--e-----? M-- j-- a- a----- n--- h-- b---------- M-g j-j a- a-l-e- n-a- h-t b-i-e-l-n-? -------------------------------------- Mag jij al alleen naar het buitenland? 0
saada m--en m---- m-g-n ----- mogen 0
Saammeko polttaa täällä? Mog-n--- -ie--r-ken? M---- w- h--- r----- M-g-n w- h-e- r-k-n- -------------------- Mogen we hier roken? 0
Saako täällä polttaa? M-g -e -i-----ken? M-- j- h--- r----- M-g j- h-e- r-k-n- ------------------ Mag je hier roken? 0
Saako täällä maksaa luottokortilla? Kan--e--e- --n--redi-t---r--b-ta-en? K-- j- m-- e-- k----------- b------- K-n j- m-t e-n k-e-i-t-a-r- b-t-l-n- ------------------------------------ Kan je met een kredietkaart betalen? 0
Saako täällä maksaa shekillä? K-- j- met ee---h-que--et--e-? K-- j- m-- e-- c----- b------- K-n j- m-t e-n c-e-u- b-t-l-n- ------------------------------ Kan je met een cheque betalen? 0
Saako maksaa vain käteisellä? Ka---e allee- m----contant-b-talen? K-- j- a----- m--- c------ b------- K-n j- a-l-e- m-a- c-n-a-t b-t-l-n- ----------------------------------- Kan je alleen maar contant betalen? 0
Saanko soittaa? Mag-i---v-- tele---eren? M-- i- e--- t----------- M-g i- e-e- t-l-f-n-r-n- ------------------------ Mag ik even telefoneren? 0
Saanko kysyä jotakin? M-- i--ev-n--ets ---g-n? M-- i- e--- i--- v------ M-g i- e-e- i-t- v-a-e-? ------------------------ Mag ik even iets vragen? 0
Saanko sanoa jotakin? Mag ik-ev---i-------ge-? M-- i- e--- i--- z------ M-g i- e-e- i-t- z-g-e-? ------------------------ Mag ik even iets zeggen? 0
Hän ei saa nukkua puistossa. Hi--ma----e- i--h-t --rk---apen. H-- m-- n--- i- h-- p--- s------ H-j m-g n-e- i- h-t p-r- s-a-e-. -------------------------------- Hij mag niet in het park slapen. 0
Hän ei saa nukkua autossa. H-j -a- -ie---- ---a-to -la--n. H-- m-- n--- i- d- a--- s------ H-j m-g n-e- i- d- a-t- s-a-e-. ------------------------------- Hij mag niet in de auto slapen. 0
Hän ei saa nukkua rautatieasemalla. H-- ma- niet i---e- --a--on sl--en. H-- m-- n--- i- h-- s------ s------ H-j m-g n-e- i- h-t s-a-i-n s-a-e-. ----------------------------------- Hij mag niet in het station slapen. 0
Saammeko istuutua? M-g-n -- ga-- ----en? M---- w- g--- z------ M-g-n w- g-a- z-t-e-? --------------------- Mogen we gaan zitten? 0
Voisimmeko saada ruokalistan? Mog-n--e -e--e--k-a-t zie-? M---- w- d- m-------- z---- M-g-n w- d- m-n-k-a-t z-e-? --------------------------- Mogen we de menukaart zien? 0
Saammeko maksaa erikseen? M---- -e -pa-- ----len? M---- w- a---- b------- M-g-n w- a-a-t b-t-l-n- ----------------------- Mogen we apart betalen? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!