Lauseita

fi saada tehdä jotakin   »   sk niečo smieť / môcť

73 [seitsemänkymmentäkolme]

saada tehdä jotakin

saada tehdä jotakin

73 [sedemdesiattri]

niečo smieť / môcť

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
Saatko jo ajaa autoa? S-i-š-už-šof-r---ť --t-? S---- u- š-------- a---- S-i-š u- š-f-r-v-ť a-t-? ------------------------ Smieš už šoférovať auto? 0
Saatko jo juoda alkoholia? S-i-š -ž--iť a-ko-o-? S---- u- p-- a------- S-i-š u- p-ť a-k-h-l- --------------------- Smieš už piť alkohol? 0
Saatko jo mennä yksin ulkomaille? S-i----ž ís- sám do----ran-či-? S---- u- í-- s-- d- z---------- S-i-š u- í-ť s-m d- z-h-a-i-i-? ------------------------------- Smieš už ísť sám do zahraničia? 0
saada s-ie-,----ť s----- m--- s-i-ť- m-c- ----------- smieť, môcť 0
Saammeko polttaa täällä? M-ž-me--- f-----? M----- t- f------ M-ž-m- t- f-j-i-? ----------------- Môžeme tu fajčiť? 0
Saako täällä polttaa? M--e ----u f--č-ť? M--- s- t- f------ M-ž- s- t- f-j-i-? ------------------ Môže sa tu fajčiť? 0
Saako täällä maksaa luottokortilla? M------ tu pla-i- -re-it--u --r---? M--- s- t- p----- k-------- k------ M-ž- s- t- p-a-i- k-e-i-n-u k-r-o-? ----------------------------------- Môže sa tu platiť kreditnou kartou? 0
Saako täällä maksaa shekillä? M-že-s--t- --a-i- -ek--? M--- s- t- p----- š----- M-ž- s- t- p-a-i- š-k-m- ------------------------ Môže sa tu platiť šekom? 0
Saako maksaa vain käteisellä? Mô-e-----aplatiť--en --hot---s--? M--- s- z------- l-- v h--------- M-ž- s- z-p-a-i- l-n v h-t-v-s-i- --------------------------------- Môže sa zaplatiť len v hotovosti? 0
Saanko soittaa? Môže--s- le----tel-fo-o-ať? M---- s- l-- z------------- M-ž-m s- l-n z-t-l-f-n-v-ť- --------------------------- Môžem si len zatelefonovať? 0
Saanko kysyä jotakin? Mô-e--s- ----n-e-o----t--? M---- s- l-- n---- s------ M-ž-m s- l-n n-e-o s-ý-a-? -------------------------- Môžem sa len niečo spýtať? 0
Saanko sanoa jotakin? Môže--le--nie-o-po----ť? M---- l-- n---- p------- M-ž-m l-n n-e-o p-v-d-ť- ------------------------ Môžem len niečo povedať? 0
Hän ei saa nukkua puistossa. N--m-- sp-- - parku. N----- s--- v p----- N-s-i- s-a- v p-r-u- -------------------- Nesmie spať v parku. 0
Hän ei saa nukkua autossa. Ne---e---ať-- -u-e. N----- s--- v a---- N-s-i- s-a- v a-t-. ------------------- Nesmie spať v aute. 0
Hän ei saa nukkua rautatieasemalla. Nes-ie-sp---na--t-n-ci. N----- s--- n- s------- N-s-i- s-a- n- s-a-i-i- ----------------------- Nesmie spať na stanici. 0
Saammeko istuutua? Sm-e-e-si sad-úť? S----- s- s------ S-i-m- s- s-d-ú-? ----------------- Smieme si sadnúť? 0
Voisimmeko saada ruokalistan? Môžet----- pr--ie-ť-j-d-l-y lí-t-k? M----- n-- p------- j------ l------ M-ž-t- n-m p-i-i-s- j-d-l-y l-s-o-? ----------------------------------- Môžete nám priniesť jedálny lístok? 0
Saammeko maksaa erikseen? M--e-- ---t-ť---lášť? M----- p----- z------ M-ž-m- p-a-i- z-l-š-? --------------------- Môžeme platiť zvlášť? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!