Lauseita

fi saada tehdä jotakin   »   sq mund

73 [seitsemänkymmentäkolme]

saada tehdä jotakin

saada tehdä jotakin

73 [shtatёdhjetёetre]

mund

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Saatko jo ajaa autoa? A-mu-d --i---p--- ---inё---a--m-? A m--- t-- j----- m------ t------ A m-n- t-i j-p-s- m-k-n-s t-s-m-? --------------------------------- A mund t’i japёsh makinёs tashmё? 0
Saatko jo juoda alkoholia? A --n--t---is- al---- t-n-? A m--- t- p--- a----- t---- A m-n- t- p-s- a-k-o- t-n-? --------------------------- A mund tё pish alkool tani? 0
Saatko jo mennä yksin ulkomaille? A -u---tё------o-h---shtё-sh-e-i--tani? A m--- t- u------- j----- s------ t---- A m-n- t- u-h-t-s- j-s-t- s-t-t-t t-n-? --------------------------------------- A mund tё udhёtosh jashtё shtetit tani? 0
saada m--d m--- m-n- ---- mund 0
Saammeko polttaa täällä? A --nd-tё----ё -uh----ёt-? A m--- t- p--- d---- k---- A m-n- t- p-m- d-h-n k-t-? -------------------------- A mund tё pimё duhan kёtu? 0
Saako täällä polttaa? A m--- ----- -u--n---tu? A m--- t- p- d---- k---- A m-n- t- p- d-h-n k-t-? ------------------------ A mund tё pi duhan kёtu? 0
Saako täällä maksaa luottokortilla? A--u-d tё--ag-a- m---ar-- -re-iti? A m--- t- p----- m- k---- k------- A m-n- t- p-g-a- m- k-r-ё k-e-i-i- ---------------------------------- A mund tё paguaj me kartё krediti? 0
Saako täällä maksaa shekillä? A-m-nd -- -------me çe-? A m--- t- p----- m- ç--- A m-n- t- p-g-a- m- ç-k- ------------------------ A mund tё paguaj me çek? 0
Saako maksaa vain käteisellä? A-mun---ё ----aj m----kё n- dorё? A m--- t- p----- m- l--- n- d---- A m-n- t- p-g-a- m- l-k- n- d-r-? --------------------------------- A mund tё paguaj me lekё nё dorё? 0
Saanko soittaa? A mund -ё --le---o-----her-? A m--- t- t-------- n------- A m-n- t- t-l-f-n-j n-ё-e-ё- ---------------------------- A mund tё telefonoj njёherё? 0
Saanko kysyä jotakin? A mu-- -ё pyes---r --ç-a? A m--- t- p--- p-- d----- A m-n- t- p-e- p-r d-ç-a- ------------------------- A mund tё pyes pёr diçka? 0
Saanko sanoa jotakin? A---n--t------ -içka? A m--- t- t--- d----- A m-n- t- t-e- d-ç-a- --------------------- A mund tё them diçka? 0
Hän ei saa nukkua puistossa. A--nu- mu-d -ё -l--ё-nё ----. A- n-- m--- t- f---- n- p---- A- n-k m-n- t- f-e-ё n- p-r-. ----------------------------- Ai nuk mund tё flejё nё park. 0
Hän ei saa nukkua autossa. Ai-nuk -u---tё--le---n--mak--ё. A- n-- m--- t- f---- n- m------ A- n-k m-n- t- f-e-ё n- m-k-n-. ------------------------------- Ai nuk mund tё flejё nё makinё. 0
Hän ei saa nukkua rautatieasemalla. A--nu- -u-d -ё--l--ё nё ---ci-nin e------t. A- n-- m--- t- f---- n- s-------- e t------ A- n-k m-n- t- f-e-ё n- s-a-i-n-n e t-e-i-. ------------------------------------------- Ai nuk mund tё flejё nё stacionin e trenit. 0
Saammeko istuutua? A m-nd ---u-e-i? A m--- t- u----- A m-n- t- u-e-i- ---------------- A mund tё ulemi? 0
Voisimmeko saada ruokalistan? A--un---- ----e-n- m----ё? A m--- t- n- j---- m------ A m-n- t- n- j-p-i m-n-n-? -------------------------- A mund tё na jepni menynё? 0
Saammeko maksaa erikseen? A mu----ё pa--a--ё--e- e-veç? A m--- t- p------- v-- e v--- A m-n- t- p-g-a-m- v-ç e v-ç- ----------------------------- A mund tё paguajmё veç e veç? 0

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!