Lauseita

fi perustella jotakin 2   »   af iets regverdig 2

76 [seitsemänkymmentäkuusi]

perustella jotakin 2

perustella jotakin 2

76 [ses en sewentig]

iets regverdig 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Miksi et tullut? Waa-----et -y --e---k-m-ni-? W----- h-- j- n-- g---- n--- W-a-o- h-t j- n-e g-k-m n-e- ---------------------------- Waarom het jy nie gekom nie? 0
Olin kipeä. Ek -as-si-k. E- w-- s---- E- w-s s-e-. ------------ Ek was siek. 0
En tullut, koska olin kipeä. Ek---- -ie ge--m---------- ek--i-k ---. E- h-- n-- g---- n-- o---- e- s--- w--- E- h-t n-e g-k-m n-e o-d-t e- s-e- w-s- --------------------------------------- Ek het nie gekom nie omdat ek siek was. 0
Miksi hän ei tullut? W-a-----et sy-nie-g-ko- --e? W----- h-- s- n-- g---- n--- W-a-o- h-t s- n-e g-k-m n-e- ---------------------------- Waarom het sy nie gekom nie? 0
Hän oli väsynyt. S---as moe-. S- w-- m---- S- w-s m-e-. ------------ Sy was moeg. 0
Hän ei tullut, koska oli väsynyt. S- -e----e ge-om-n-e ---a---- m--g----. S- h-- n-- g---- n-- o---- s- m--- w--- S- h-t n-e g-k-m n-e o-d-t s- m-e- w-s- --------------------------------------- Sy het nie gekom nie omdat sy moeg was. 0
Miksi hän ei tullut? W----m---t hy --e--e-om-n--? W----- h-- h- n-- g---- n--- W-a-o- h-t h- n-e g-k-m n-e- ---------------------------- Waarom het hy nie gekom nie? 0
Häntä ei huvittanut. H- -a---ie-ge-n-e-e-s---d-n-e. H- w-- n-- g------------- n--- H- w-s n-e g-ï-t-r-s-e-r- n-e- ------------------------------ Hy was nie geïnteresseerd nie. 0
Hän ei tullut, koska häntä ei huvittanut. Hy het---e g-k-m --e w----hy w---ni---eï-t-r--seer- n-e. H- h-- n-- g---- n-- w--- h- w-- n-- g------------- n--- H- h-t n-e g-k-m n-e w-n- h- w-s n-e g-ï-t-r-s-e-r- n-e- -------------------------------------------------------- Hy het nie gekom nie want hy was nie geïnteresseerd nie. 0
Miksi te ette tulleet? Waa-o--het ju--e -ie-ge-o- nie? W----- h-- j---- n-- g---- n--- W-a-o- h-t j-l-e n-e g-k-m n-e- ------------------------------- Waarom het julle nie gekom nie? 0
Automme on rikki. On- ----- ---s-u-ken-. O-- m---- i- s-------- O-s m-t-r i- s-u-k-n-. ---------------------- Ons motor is stukkend. 0
Me emme tulleet, koska meidän automme on rikki. Ons-h-t -ie--eko--nie om-at -n--moto--s-uk---d --. O-- h-- n-- g---- n-- o---- o-- m---- s------- i-- O-s h-t n-e g-k-m n-e o-d-t o-s m-t-r s-u-k-n- i-. -------------------------------------------------- Ons het nie gekom nie omdat ons motor stukkend is. 0
Miksi ihmiset eivät tulleet? Wa-r-m--e- d-- m-ns---ie ---o- n--? W----- h-- d-- m---- n-- g---- n--- W-a-o- h-t d-e m-n-e n-e g-k-m n-e- ----------------------------------- Waarom het die mense nie gekom nie? 0
He myöhästyivät junasta. Hu-le --t---- t--i-----pa-. H---- h-- d-- t---- v------ H-l-e h-t d-e t-e-n v-r-a-. --------------------------- Hulle het die trein verpas. 0
He eivät tulleet, koska myöhästyivät junasta. H--le -e- nie g-k-m n-e om-at-h-l-e -i- ---in---r-a- ---. H---- h-- n-- g---- n-- o---- h---- d-- t---- v----- h--- H-l-e h-t n-e g-k-m n-e o-d-t h-l-e d-e t-e-n v-r-a- h-t- --------------------------------------------------------- Hulle het nie gekom nie omdat hulle die trein verpas het. 0
Miksi sinä et tullut? W---om-h-- jy -ie gek-- -i-? W----- h-- j- n-- g---- n--- W-a-o- h-t j- n-e g-k-m n-e- ---------------------------- Waarom het jy nie gekom nie? 0
En saanut lupaa. Ek -ag n--. E- m-- n--- E- m-g n-e- ----------- Ek mag nie. 0
Minä en tullut, koska en saanut lupaa. Ek--e- -ie g-k-m n-e-om-at ek nie m-g-n--. E- h-- n-- g---- n-- o---- e- n-- m-- n--- E- h-t n-e g-k-m n-e o-d-t e- n-e m-g n-e- ------------------------------------------ Ek het nie gekom nie omdat ek nie mag nie. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Amerikan alkuperäiset kielet

Amerikassa puhutaan monia eri kieliä. Englanti on pääkieli Pohjois-Amerikassa. Espanja ja portugali hallitsevat Etelä-Amerikassa. Kaikki nämä kielet tulivat Amerikkaan Euroopasta. Ennen siirtomaa-aikaa siellä puhuttiin muita kieliä. Nämä kielet tunnetaan Amerikan alkuperäisinä kielinä. Näihin saakka niitä ei ole merkittävästi tutkittu. Näitä kieliä on valtavasti. Pohjois-Amerikassa arvioidaan olevan noin 60 kieliperhettä. Etelä-Amerikassa niitä saattaa olla jopa 150. Sen lisäksi on monia eristyneitä kieliä. Kaikki nämä kielet ovat hyvin erilaisia. Niissä on ainoastaan muutamia yhteisiä rakenteita. Sen vuoksi kieliä on vaikea luokitella. Niiden erilaisuus piilee Amerikan historiassa. Amerikan asuttaminen tapahtui useassa vaiheessa. Ensimmäiset ihmiset tulivat Amerikkaan yli 10 000 vuotta sitten. Jokainen väestöryhmä toi oman kielensä mantereelle. Alkuperäiset kielet muistuttavat eniten aasialaisia kieliä. Amerikan muinaisten kielten tilanne ei ole samanlainen kaikkialla. Monia Amerikan alkuperäisiä kieliä käytetään edelleen Etelä-Amerikassa. Guaranilla ja ketšualla on miljoonia aktiivisia puhujia. Monet Pohjois-Amerikan kielet sen sijaan ovat melkein kadonneet. Pohjois-Amerikan alkuperäisten asukkaiden kulttuuria alistettiin kauan. Samalla heidän kielensä katosivat. Kiinnostus niitä kohtaan on kuitenkin lisääntynyt muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana. On monia ohjelmia, jotka pyrkivät vaalimaan ja suojelemaan noita kieliä. Niillä saattaa siis lopulta olla tulevaisuus…