Lauseita

fi perustella jotakin 3   »   hr nešto opravdati 3

77 [seitsemänkymmentäseitsemän]

perustella jotakin 3

perustella jotakin 3

77 [sedamdeset i sedam]

nešto opravdati 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Miksi ette syö kakkua? Za--- n- j----- t----? Zašto ne jedete tortu? 0
Minun täytyy laihduttaa. Mo--- s--------. Moram smršaviti. 0
En syö sitä, koska minun täytyy laihduttaa. Ne j---- j-- j-- m---- s--------. Ne jedem ju, jer moram smršaviti. 0
Miksi ette juo tuota olutta? Za--- n- p----- p---? Zašto ne pijete pivo? 0
Minun täytyy vielä ajaa. Mo--- j-- v-----. Moram još voziti. 0
Minä en juo sitä, koska minun täytyy vielä ajaa. Ne p---- g-- j-- m---- j-- v-----. Ne pijem ga, jer moram još voziti. 0
Miksi et juo tuota kahvia? Za--- n- p---- k---? Zašto ne piješ kavu? 0
Se on kylmää. Hl---- j-. Hladna je. 0
Minä en juo sitä, koska se on kylmää. Ne p---- j-- j-- j- h-----. Ne pijem je, jer je hladna. 0
Miksi et juo tuota teetä? Za--- n- p---- č--? Zašto ne piješ čaj? 0
Minulla ei ole sokeria. Ne--- š-----. Nemam šećera. 0
En juo sitä, koska minulla ei ole sokeria. Ne p---- g-- j-- n---- š-----. Ne pijem ga, jer nemam šećera. 0
Miksi ette syö tuota keittoa? Za--- n- j----- j---? Zašto ne jedete juhu? 0
Minä en tilannut sitä. Ni--- j- n------ / n-------. Nisam ju naručio / naručila. 0
Minä en syö sitä, koska en tilannut sitä. Ne j---- j-- j-- j- n---- n------ / n-------. Ne jedem je, jer je nisam naručio / naručila. 0
Miksi ette syö tuota lihaa? Za--- n- j----- m---? Zašto ne jedete meso? 0
Minä olen kasvissyöjä. Ja s-- v------------. Ja sam vegetarijanac. 0
Minä en syö sitä, koska olen kasvissyöjä. Ne j---- g-- j-- s-- v------------. Ne jedem ga, jer sam vegetarijanac. 0

Eleet helpottavat sanaston oppimista

Kun opimme sanastoa, aivoillamme on paljon tekemistä. Niiden pitää tallentaa jokainen uusi sana. Voit antaa aivoillesi tukea opiskelussa. Se tapahtuu eleiden avulla. Eleet tukevat muistiamme. Se voi muistaa sanat paremmin, jos se käsittelee samanaikaisesti eleitä. Tutkimus on selkeästi todistanut tämän. Tutkijat antoivat koehenkilöiden opiskella sanastoa. Niitä sanoja ei oikeasti ollut olemassa. Ne kuuluivat keinotekoiseen kieleen. Muutamia sanoja opetettiin koehenkilöille yhdessä eleiden kanssa. Toisin sanoen koehenkilöt eivät ainoastaan kuulleet tai lukeneet sanoja. He matkivat myös sanojen merkitystä käyttämällä eleitä. Kun he opiskelivat, heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Tutkijat tekivät prosessin aikana mielenkiintoisen löydön. Kun sanat opittiin eleiden yhteydessä, useampia aivojen alueita aktivoitui. Puhekeskuksen lisäksi myös sensomotoriset alueet näkyivät aktivoituneen. Aivojen aktiivisuuden lisääntyminen vaikuttaa muistiimme. Eleiden kanssa opittaessa muodostuu monimutkaisia verkostoja. Nämä verkostot tallentavat uusia sanoja eri paikkoihin aivoissa. Sanastoa voidaan käsitellä tällä tavoin tehokkaammin. Kun haluamme käyttää tiettyjä sanoja, aivomme löytävät ne nopeammin. Ne myös tallentuvat paremmin. On kuitenkin tärkeää, että ele liittyy sanaan. Aivomme tunnistavat, jos sana ja ele eivät kuulu yhteen. Uudet löydöt voivat johtaa uusiin opetusmenetelmiin. Huonosti kieliä tuntevat yksilöt oppivat usein hitaasti. Mahdollisesti he oppivat helpommin matkiessaan sanoja kehollaan…