Lauseita

fi perustella jotakin 3   »   lv kaut ko pamatot 3

77 [seitsemänkymmentäseitsemän]

perustella jotakin 3

perustella jotakin 3

77 [septiņdesmit septiņi]

kaut ko pamatot 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Miksi ette syö kakkua? K-pē- --s ------ t--t-? K---- J-- n----- t----- K-p-c J-s n-ē-a- t-r-i- ----------------------- Kāpēc Jūs neēdat torti? 0
Minun täytyy laihduttaa. M---jāsam-z--a s-a--. M-- j--------- s----- M-n j-s-m-z-n- s-a-s- --------------------- Man jāsamazina svars. 0
En syö sitä, koska minun täytyy laihduttaa. E- -eēd-,-j- --- j-s-ma-----svars. E- n----- j- m-- j--------- s----- E- n-ē-u- j- m-n j-s-m-z-n- s-a-s- ---------------------------------- Es neēdu, jo man jāsamazina svars. 0
Miksi ette juo tuota olutta? Kāp-c-J---n-dzer-- alu? K---- J-- n------- a--- K-p-c J-s n-d-e-a- a-u- ----------------------- Kāpēc Jūs nedzerat alu? 0
Minun täytyy vielä ajaa. Ma- -ē- -ābr-uc. M-- v-- j------- M-n v-l j-b-a-c- ---------------- Man vēl jābrauc. 0
Minä en juo sitä, koska minun täytyy vielä ajaa. E---- ne---ru,--o---n v-l-jā----c. E- t- n------- j- m-- v-- j------- E- t- n-d-e-u- j- m-n v-l j-b-a-c- ---------------------------------- Es to nedzeru, jo man vēl jābrauc. 0
Miksi et juo tuota kahvia? Kā-ēc----ne--e- --f---? K---- t- n----- k------ K-p-c t- n-d-e- k-f-j-? ----------------------- Kāpēc tu nedzer kafiju? 0
Se on kylmää. T------uk-t-. T- i- a------ T- i- a-k-t-. ------------- Tā ir auksta. 0
Minä en juo sitä, koska se on kylmää. E--t- n-d--r---j---- -----ksta. E- t- n------- j- t- i- a------ E- t- n-d-e-u- j- t- i- a-k-t-. ------------------------------- Es to nedzeru, jo tā ir auksta. 0
Miksi et juo tuota teetä? K-p-- -- n-d-e- tēju? K---- t- n----- t---- K-p-c t- n-d-e- t-j-? --------------------- Kāpēc tu nedzer tēju? 0
Minulla ei ole sokeria. M-----v c-kura. M-- n-- c------ M-n n-v c-k-r-. --------------- Man nav cukura. 0
En juo sitä, koska minulla ei ole sokeria. Es -- ne-ze-u, -- m-- -a- c----a. E- t- n------- j- m-- n-- c------ E- t- n-d-e-u- j- m-n n-v c-k-r-. --------------------------------- Es to nedzeru, jo man nav cukura. 0
Miksi ette syö tuota keittoa? Kā-ē--Jūs ---da--z--u? K---- J-- n----- z---- K-p-c J-s n-ē-a- z-p-? ---------------------- Kāpēc Jūs neēdat zupu? 0
Minä en tilannut sitä. E------e-a-ūt---. E- t- n---------- E- t- n-p-s-t-j-. ----------------- Es to nepasūtīju. 0
Minä en syö sitä, koska en tilannut sitä. E-----n--d-,-jo ne--s-tīju. E- t- n----- j- n---------- E- t- n-ē-u- j- n-p-s-t-j-. --------------------------- Es to neēdu, jo nepasūtīju. 0
Miksi ette syö tuota lihaa? K--ē--Jūs---ē-at ----? K---- J-- n----- g---- K-p-c J-s n-ē-a- g-ļ-? ---------------------- Kāpēc Jūs neēdat gaļu? 0
Minä olen kasvissyöjä. Es-e--u-v---tā-iet-. E- e--- v----------- E- e-m- v-ģ-t-r-e-e- -------------------- Es esmu veģetāriete. 0
Minä en syö sitä, koska olen kasvissyöjä. E- t----ēdu--j--esm- veģe-āri--e. E- t- n----- j- e--- v----------- E- t- n-ē-u- j- e-m- v-ģ-t-r-e-e- --------------------------------- Es to neēdu, jo esmu veģetāriete. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Eleet helpottavat sanaston oppimista

Kun opimme sanastoa, aivoillamme on paljon tekemistä. Niiden pitää tallentaa jokainen uusi sana. Voit antaa aivoillesi tukea opiskelussa. Se tapahtuu eleiden avulla. Eleet tukevat muistiamme. Se voi muistaa sanat paremmin, jos se käsittelee samanaikaisesti eleitä. Tutkimus on selkeästi todistanut tämän. Tutkijat antoivat koehenkilöiden opiskella sanastoa. Niitä sanoja ei oikeasti ollut olemassa. Ne kuuluivat keinotekoiseen kieleen. Muutamia sanoja opetettiin koehenkilöille yhdessä eleiden kanssa. Toisin sanoen koehenkilöt eivät ainoastaan kuulleet tai lukeneet sanoja. He matkivat myös sanojen merkitystä käyttämällä eleitä. Kun he opiskelivat, heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Tutkijat tekivät prosessin aikana mielenkiintoisen löydön. Kun sanat opittiin eleiden yhteydessä, useampia aivojen alueita aktivoitui. Puhekeskuksen lisäksi myös sensomotoriset alueet näkyivät aktivoituneen. Aivojen aktiivisuuden lisääntyminen vaikuttaa muistiimme. Eleiden kanssa opittaessa muodostuu monimutkaisia verkostoja. Nämä verkostot tallentavat uusia sanoja eri paikkoihin aivoissa. Sanastoa voidaan käsitellä tällä tavoin tehokkaammin. Kun haluamme käyttää tiettyjä sanoja, aivomme löytävät ne nopeammin. Ne myös tallentuvat paremmin. On kuitenkin tärkeää, että ele liittyy sanaan. Aivomme tunnistavat, jos sana ja ele eivät kuulu yhteen. Uudet löydöt voivat johtaa uusiin opetusmenetelmiin. Huonosti kieliä tuntevat yksilöt oppivat usein hitaasti. Mahdollisesti he oppivat helpommin matkiessaan sanoja kehollaan…