Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   da Adjektiver 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [nioghalvfjerds]

Adjektiver 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. J-g har-e--bl- --o----å. J-- h-- e- b-- k---- p-- J-g h-r e- b-å k-o-e p-. ------------------------ Jeg har en blå kjole på. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. J-g h----n -ød--jole på. J-- h-- e- r-- k---- p-- J-g h-r e- r-d k-o-e p-. ------------------------ Jeg har en rød kjole på. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. J----ar--n--rø--k-ole-på. J-- h-- e- g--- k---- p-- J-g h-r e- g-ø- k-o-e p-. ------------------------- Jeg har en grøn kjole på. 0
Minä ostan mustan laukun. Jeg --b-r----s-r---a--e. J-- k---- e- s--- t----- J-g k-b-r e- s-r- t-s-e- ------------------------ Jeg køber en sort taske. 0
Minä ostan ruskean laukun. Je------r -n br-- -as--. J-- k---- e- b--- t----- J-g k-b-r e- b-u- t-s-e- ------------------------ Jeg køber en brun taske. 0
Minä ostan valkoisen laukun. Je- k--e- e-----d -ask-. J-- k---- e- h--- t----- J-g k-b-r e- h-i- t-s-e- ------------------------ Jeg køber en hvid taske. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Je- h-- br-- for en-n---i-. J-- h-- b--- f-- e- n- b--- J-g h-r b-u- f-r e- n- b-l- --------------------------- Jeg har brug for en ny bil. 0
Minä tarvitsen nopean auton. J-g h-r b--g f-r -------ig bil. J-- h-- b--- f-- e- h----- b--- J-g h-r b-u- f-r e- h-r-i- b-l- ------------------------------- Jeg har brug for en hurtig bil. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. Je---a---r-- ----e- k--f----be- bil. J-- h-- b--- f-- e- k---------- b--- J-g h-r b-u- f-r e- k-m-o-t-b-l b-l- ------------------------------------ Jeg har brug for en komfortabel bil. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. D-rop-e-bo---e--en -a-m-----in--. D------ b-- d-- e- g----- k------ D-r-p-e b-r d-r e- g-m-e- k-i-d-. --------------------------------- Deroppe bor der en gammel kvinde. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. D---pp- bo- de- -n -y--kvin-e. D------ b-- d-- e- t-- k------ D-r-p-e b-r d-r e- t-k k-i-d-. ------------------------------ Deroppe bor der en tyk kvinde. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. D---ed----r -e--en-n-s-e-r-------d-. D------ b-- d-- e- n-------- k------ D-r-e-e b-r d-r e- n-s-e-r-g k-i-d-. ------------------------------------ Dernede bor der en nysgerrig kvinde. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Vores -æs--r -ar r-r---enn--k-r. V---- g----- v-- r--- m--------- V-r-s g-s-e- v-r r-r- m-n-e-k-r- -------------------------------- Vores gæster var rare mennesker. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. V---s g--ter -a- ----i-e -enne-k--. V---- g----- v-- h------ m--------- V-r-s g-s-e- v-r h-f-i-e m-n-e-k-r- ----------------------------------- Vores gæster var høflige mennesker. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Vo--s -æ---r-va- i-t-ressa-te---n-esk--. V---- g----- v-- i----------- m--------- V-r-s g-s-e- v-r i-t-r-s-a-t- m-n-e-k-r- ---------------------------------------- Vores gæster var interessante mennesker. 0
Minulla on kilttejä lapsia. J-g -a- sø-- --r-. J-- h-- s--- b---- J-g h-r s-d- b-r-. ------------------ Jeg har søde børn. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Me----boe----h-- fr---- b-r-. M-- n------- h-- f----- b---- M-n n-b-e-n- h-r f-æ-k- b-r-. ----------------------------- Men naboerne har frække børn. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Er di-- --rn---ti--? E- d--- b--- a------ E- d-n- b-r- a-t-g-? -------------------- Er dine børn artige? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…