Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   et Omadussõnad 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [seitsekümmend üheksa]

Omadussõnad 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. Mu- o- s----- k---- s-----. Mul on sinine kleit seljas. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. Mu- o- p----- k---- s-----. Mul on punane kleit seljas. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. Mu- o- r------- k---- s-----. Mul on roheline kleit seljas. 0
Minä ostan mustan laukun. Ma o---- m---- k---. Ma ostan musta koti. 0
Minä ostan ruskean laukun. Ma o---- p----- k---. Ma ostan pruuni koti. 0
Minä ostan valkoisen laukun. Ma o---- v---- k---. Ma ostan valge koti. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Mu- o- v--- u-- a----. Mul on vaja uut autot. 0
Minä tarvitsen nopean auton. Mu- o- v--- k----- a----. Mul on vaja kiiret autot. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. Mu- o- v--- m------ a----. Mul on vaja mugavat autot. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. Se-- ü----- e--- v--- n----. Seal üleval elab vana naine. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Se-- ü----- e--- p--- n----. Seal üleval elab paks naine. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. Se-- a-- e--- u----------- n----. Seal all elab uudishimulik naine. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Me-- k-------- o--- t------ i-------. Meie külalised olid toredad inimesed. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. Me-- k-------- o--- v------- i-------. Meie külalised olid viisakad inimesed. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Me-- k-------- o--- h-------- i-------. Meie külalised olid huvitavad inimesed. 0
Minulla on kilttejä lapsia. Mu- o- a----- l-----. Mul on armsad lapsed. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Ag- n-------- o- u----- l-----. Aga naabritel on ulakad lapsed. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Ka- t--- l----- o- h---? Kas teie lapsed on head? 0

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…