Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   hu Melléknevek 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [hetvenkilenc]

Melléknevek 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi unkari Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. Egy kék ------a----jtam. E-- k-- r--- v-- r------ E-y k-k r-h- v-n r-j-a-. ------------------------ Egy kék ruha van rajtam. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. Egy--i-os --ha--an ra--am. E-- p---- r--- v-- r------ E-y p-r-s r-h- v-n r-j-a-. -------------------------- Egy piros ruha van rajtam. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. Egy-z-l---u-a v-n r-j-am. E-- z--- r--- v-- r------ E-y z-l- r-h- v-n r-j-a-. ------------------------- Egy zöld ruha van rajtam. 0
Minä ostan mustan laukun. Vesze--e-- fek-te----k--. V----- e-- f----- t------ V-s-e- e-y f-k-t- t-s-á-. ------------------------- Veszek egy fekete táskát. 0
Minä ostan ruskean laukun. Ve--ek-----barn- --s--t. V----- e-- b---- t------ V-s-e- e-y b-r-a t-s-á-. ------------------------ Veszek egy barna táskát. 0
Minä ostan valkoisen laukun. Ve---k -gy-fe-ér t-sk--. V----- e-- f---- t------ V-s-e- e-y f-h-r t-s-á-. ------------------------ Veszek egy fehér táskát. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Sz--sége---a- egy-----u--r-. S-------- v-- e-- ú- a------ S-ü-s-g-m v-n e-y ú- a-t-r-. ---------------------------- Szükségem van egy új autóra. 0
Minä tarvitsen nopean auton. S-ü-s--em-va---g----o-s--ut-r-. S-------- v-- e-- g---- a------ S-ü-s-g-m v-n e-y g-o-s a-t-r-. ------------------------------- Szükségem van egy gyors autóra. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. Sz-k--gem --- --y -ény------autó-a. S-------- v-- e-- k-------- a------ S-ü-s-g-m v-n e-y k-n-e-m-s a-t-r-. ----------------------------------- Szükségem van egy kényelmes autóra. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. Ott----nt-eg-------nő-lak-k. O--- f--- e-- i--- n- l----- O-t- f-n- e-y i-ő- n- l-k-k- ---------------------------- Ott, fent egy idős nő lakik. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. O-t---e-- eg--k-vé--n--la-i-. O--- f--- e-- k---- n- l----- O-t- f-n- e-y k-v-r n- l-k-k- ----------------------------- Ott, fent egy kövér nő lakik. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. O----l--t-eg--k-v--cs--n- l--i-. O--- l--- e-- k------- n- l----- O-t- l-n- e-y k-v-n-s- n- l-k-k- -------------------------------- Ott, lent egy kíváncsi nő lakik. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. A---n-égeink -e-ve- emb-rek vo--ak. A v--------- k----- e------ v------ A v-n-é-e-n- k-d-e- e-b-r-k v-l-a-. ----------------------------------- A vendégeink kedves emberek voltak. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. A ve--ég--nk---v-rias--mb-re---o--ak. A v--------- u------- e------ v------ A v-n-é-e-n- u-v-r-a- e-b-r-k v-l-a-. ------------------------------------- A vendégeink udvarias emberek voltak. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. A--e----ei-k-é-dekes ember-k-vo-ta-. A v--------- é------ e------ v------ A v-n-é-e-n- é-d-k-s e-b-r-k v-l-a-. ------------------------------------ A vendégeink érdekes emberek voltak. 0
Minulla on kilttejä lapsia. K--ves-gy-rek-i- ----a-. K----- g-------- v------ K-d-e- g-e-e-e-m v-n-a-. ------------------------ Kedves gyerekeim vannak. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. D- - s-o-s-é---nak s-e--e--- g-e--k-----nn--. D- a s------------ s-------- g------- v------ D- a s-o-s-é-o-n-k s-e-t-l-n g-e-e-e- v-n-a-. --------------------------------------------- De a szomszédoknak szemtelen gyerekei vannak. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Az------e-e-e----k? A- ö- g------- j--- A- ö- g-e-e-e- j-k- ------------------- Az ön gyerekei jók? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…