Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   ku Adjectives 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [heftê û neh]

Adjectives 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. L- -----i- -î-ta-----ş-n-h-y-. L- s-- m-- f-------- ş-- h---- L- s-r m-n f-s-a-e-î ş-n h-y-. ------------------------------ Li ser min fîstanekî şîn heye. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. L- se- -i- f----n-k- -o---eye. L- s-- m-- f-------- s-- h---- L- s-r m-n f-s-a-e-î s-r h-y-. ------------------------------ Li ser min fîstanekî sor heye. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. Li---r-mi---î-tan--î--esk-heye. L- s-- m-- f-------- k--- h---- L- s-r m-n f-s-a-e-î k-s- h-y-. ------------------------------- Li ser min fîstanekî kesk heye. 0
Minä ostan mustan laukun. Ez -a----ekî -eş d----im. E- ç-------- r-- d------- E- ç-n-e-e-î r-ş d-k-r-m- ------------------------- Ez çanteyekî reş dikirim. 0
Minä ostan ruskean laukun. E---a--eye---qe--eyî ---i--m. E- ç-------- q------ d------- E- ç-n-e-e-î q-h-e-î d-k-r-m- ----------------------------- Ez çanteyekî qehweyî dikirim. 0
Minä ostan valkoisen laukun. E- --nt--e-- s-- --k-r--. E- ç-------- s-- d------- E- ç-n-e-e-î s-î d-k-r-m- ------------------------- Ez çanteyekî spî dikirim. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Ji--in-re-t--im-êle-e nû -êwî-t-e. J- m-- r- t---------- n- p----- e- J- m-n r- t-r-m-ê-e-e n- p-w-s- e- ---------------------------------- Ji min re tirimpêleke nû pêwîst e. 0
Minä tarvitsen nopean auton. Ji -in--- t-ri-pê--k--b-lez-pêwîs--e. J- m-- r- t---------- b---- p----- e- J- m-n r- t-r-m-ê-e-e b-l-z p-w-s- e- ------------------------------------- Ji min re tirimpêleke bilez pêwîst e. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. J---in-re t--i-pêlek---i-et--êw--t e. J- m-- r- t---------- r---- p----- e- J- m-n r- t-r-m-ê-e-e r-h-t p-w-s- e- ------------------------------------- Ji min re tirimpêleke rihet pêwîst e. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. L---or -in-k--pîr---d--ê. L- j-- j----- p-- r------ L- j-r j-n-k- p-r r-d-n-. ------------------------- Li jor jineke pîr rûdinê. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Li --r -in--- --l---rûd-nê. L- j-- j----- q---- r------ L- j-r j-n-k- q-l-w r-d-n-. --------------------------- Li jor jineke qelew rûdinê. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. L- j-r --ne-- m---k-ar---di--. L- j-- j----- m------- r------ L- j-r j-n-k- m-r-k-a- r-d-n-. ------------------------------ Li jêr jineke merakdar rûdinê. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Mêv-n---m- --ro-ê- --l---- b--. M------ m- m------ d------ b--- M-v-n-n m- m-r-v-n d-l-e-m b-n- ------------------------------- Mêvanên me mirovên dilgerm bûn. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. Mê----- ------o-ê- -- h-rmet---n. M------ m- m------ b- h----- b--- M-v-n-n m- m-r-v-n b- h-r-e- b-n- --------------------------------- Mêvanên me mirovên bi hurmet bûn. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Mê---ê--me-mi-o-ê--m-ra--a- bû-. M------ m- m------ m------- b--- M-v-n-n m- m-r-v-n m-r-q-a- b-n- -------------------------------- Mêvanên me mirovên meraqdar bûn. 0
Minulla on kilttejä lapsia. Z-ro-ê- m-- e xwî--îr----e--. Z------ m-- e x-------- h---- Z-r-k-n m-n e x-î-ş-r-n h-n-. ----------------------------- Zarokên min e xwînşîrîn hene. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. L- -a--k----îna------a- i-. L- z------ c------ b--- i-- L- z-r-k-n c-n-r-n b-a- i-. --------------------------- Lê zarokên cînaran bêar in. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Zar---n w--t--it- ne? Z------ w- t----- n-- Z-r-k-n w- t-b-t- n-? --------------------- Zarokên we tebitî ne? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…