Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   mk Придавки 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [седумдесет и девет]

79 [syedoomdyesyet i dyevyet]

Придавки 2

[Pridavki 2]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi makedonia Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. О--------сум--- -и--ф-с---. О------- с-- в- с-- ф------ О-л-ч-н- с-м в- с-н ф-с-а-. --------------------------- Облечена сум во син фустан. 0
Ob-y-c--e-a ------- si- f-os-a-. O---------- s--- v- s-- f------- O-l-e-h-e-a s-o- v- s-n f-o-t-n- -------------------------------- Oblyechyena soom vo sin foostan.
Minulla on punainen mekko päälläni. О----ена сум--- ц-ве---у-тан. О------- с-- в- ц---- ф------ О-л-ч-н- с-м в- ц-в-н ф-с-а-. ----------------------------- Облечена сум во црвен фустан. 0
O-------en-----m -----rv-e- fo-----. O---------- s--- v- t------ f------- O-l-e-h-e-a s-o- v- t-r-y-n f-o-t-n- ------------------------------------ Oblyechyena soom vo tzrvyen foostan.
Minulla on vihreä mekko päälläni. Обл--ен- с-м-в---еле----с-ан. О------- с-- в- з---- ф------ О-л-ч-н- с-м в- з-л-н ф-с-а-. ----------------------------- Облечена сум во зелен фустан. 0
O-ly----ena---------z--l-en-fo-sta-. O---------- s--- v- z------ f------- O-l-e-h-e-a s-o- v- z-e-y-n f-o-t-n- ------------------------------------ Oblyechyena soom vo zyelyen foostan.
Minä ostan mustan laukun. Ј-- -упу----едн- ц--- -аш--. Ј-- к------ е--- ц--- т----- Ј-с к-п-в-м е-н- ц-н- т-ш-а- ---------------------------- Јас купувам една црна ташна. 0
Ј-s k--poovam -e-n------a--a-h-a. Ј-- k-------- y---- t---- t------ Ј-s k-o-o-v-m y-d-a t-r-a t-s-n-. --------------------------------- Јas koopoovam yedna tzrna tashna.
Minä ostan ruskean laukun. Ј-с -уп-----е--- -афеа-а т----. Ј-- к------ е--- к------ т----- Ј-с к-п-в-м е-н- к-ф-а-а т-ш-а- ------------------------------- Јас купувам една кафеава ташна. 0
Ј-s ------v-- y-dna-ka--e--a-t-shn-. Ј-- k-------- y---- k------- t------ Ј-s k-o-o-v-m y-d-a k-f-e-v- t-s-n-. ------------------------------------ Јas koopoovam yedna kafyeava tashna.
Minä ostan valkoisen laukun. Јас-к---в-----н- ---- т--н-. Ј-- к------ е--- б--- т----- Ј-с к-п-в-м е-н- б-л- т-ш-а- ---------------------------- Јас купувам една бела ташна. 0
Ј-- ko---ov-m ----a--ye--------a. Ј-- k-------- y---- b---- t------ Ј-s k-o-o-v-m y-d-a b-e-a t-s-n-. --------------------------------- Јas koopoovam yedna byela tashna.
Minä tarvitsen uuden auton. Ми-т--ба--о-- ----. М- т---- н--- к---- М- т-е-а н-в- к-л-. ------------------- Ми треба нова кола. 0
Mi--ryeb- nov--k-la. M- t----- n--- k---- M- t-y-b- n-v- k-l-. -------------------- Mi tryeba nova kola.
Minä tarvitsen nopean auton. М- т--ба ---а --ла. М- т---- б--- к---- М- т-е-а б-з- к-л-. ------------------- Ми треба брза кола. 0
Mi tr-eb----za----a. M- t----- b--- k---- M- t-y-b- b-z- k-l-. -------------------- Mi tryeba brza kola.
Minä tarvitsen mukavan auton. Ми-т-е-------на -ола. М- т---- у----- к---- М- т-е-а у-о-н- к-л-. --------------------- Ми треба удобна кола. 0
Mi t-ye---ood-bn- kol-. M- t----- o------ k---- M- t-y-b- o-d-b-a k-l-. ----------------------- Mi tryeba oodobna kola.
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. Таму г-р- ж-ве--е-н- с--ра --н-. Т--- г--- ж---- е--- с---- ж---- Т-м- г-р- ж-в-е е-н- с-а-а ж-н-. -------------------------------- Таму горе живее една стара жена. 0
Ta----g-ory--ʐ---e-e y--na----ra ʐyen-. T---- g----- ʐ------ y---- s---- ʐ----- T-m-o g-o-y- ʐ-v-e-e y-d-a s-a-a ʐ-e-a- --------------------------------------- Tamoo guorye ʐivyeye yedna stara ʐyena.
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Там----ре-ж---е --н- -е-е-а --н-. Т--- г--- ж---- е--- д----- ж---- Т-м- г-р- ж-в-е е-н- д-б-л- ж-н-. --------------------------------- Таму горе живее една дебела жена. 0
T-moo---o-ye ---------ed-a d--b-el--ʐ----. T---- g----- ʐ------ y---- d------- ʐ----- T-m-o g-o-y- ʐ-v-e-e y-d-a d-e-y-l- ʐ-e-a- ------------------------------------------ Tamoo guorye ʐivyeye yedna dyebyela ʐyena.
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. Та-у---л- -ив-е--д-- р-д-з-ала ---а. Т--- д--- ж---- е--- р-------- ж---- Т-м- д-л- ж-в-е е-н- р-д-з-а-а ж-н-. ------------------------------------ Таму долу живее една радознала жена. 0
Tamo- dol-------eye---dna--a------a ʐ-e--. T---- d---- ʐ------ y---- r-------- ʐ----- T-m-o d-l-o ʐ-v-e-e y-d-a r-d-z-a-a ʐ-e-a- ------------------------------------------ Tamoo doloo ʐivyeye yedna radoznala ʐyena.
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Наш-те ---ти---а-фини----е. Н----- г---- б-- ф--- л---- Н-ш-т- г-с-и б-а ф-н- л-ѓ-. --------------------------- Нашите гости беа фини луѓе. 0
N-sh---e g-os-- ---a-fi-- -ooѓy-. N------- g----- b--- f--- l------ N-s-i-y- g-o-t- b-e- f-n- l-o-y-. --------------------------------- Nashitye guosti byea fini looѓye.
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. Н--и-----ст- б-а-у---в--л-ѓ-. Н----- г---- б-- у----- л---- Н-ш-т- г-с-и б-а у-т-в- л-ѓ-. ----------------------------- Нашите гости беа учтиви луѓе. 0
N---ity-------i ---a --cht--- -o--ye. N------- g----- b--- o------- l------ N-s-i-y- g-o-t- b-e- o-c-t-v- l-o-y-. ------------------------------------- Nashitye guosti byea oochtivi looѓye.
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Н-ш--- ---т----а--н--ре-н---у--. Н----- г---- б-- и-------- л---- Н-ш-т- г-с-и б-а и-т-р-с-и л-ѓ-. -------------------------------- Нашите гости беа интересни луѓе. 0
N--hi--e g-o--- ------n--eryes----o---e. N------- g----- b--- i---------- l------ N-s-i-y- g-o-t- b-e- i-t-e-y-s-i l-o-y-. ---------------------------------------- Nashitye guosti byea intyeryesni looѓye.
Minulla on kilttejä lapsia. Ј-с-и--м--и---д---. Ј-- и--- м--- д---- Ј-с и-а- м-л- д-ц-. ------------------- Јас имам мили деца. 0
Ј-s im-m-m--i--y---a. Ј-- i--- m--- d------ Ј-s i-a- m-l- d-e-z-. --------------------- Јas imam mili dyetza.
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Н--с-с-дит---ма-т-др-ки -е-а. Н- с------- и---- д---- д---- Н- с-с-д-т- и-а-т д-с-и д-ц-. ----------------------------- Но соседите имаат дрски деца. 0
N--so--ed-t-- i-aa- --sk- -y-tza. N- s--------- i---- d---- d------ N- s-s-e-i-y- i-a-t d-s-i d-e-z-. --------------------------------- No sosyeditye imaat drski dyetza.
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Д-л---ашит- ---- -- -ир--? Д--- В----- д--- с- м----- Д-л- В-ш-т- д-ц- с- м-р-и- -------------------------- Дали Вашите деца се мирни? 0
D--- -a-----e---e-z- --- -i-ni? D--- V------- d----- s-- m----- D-l- V-s-i-y- d-e-z- s-e m-r-i- ------------------------------- Dali Vashitye dyetza sye mirni?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…