Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   nl Bijvoeglijke naamwoorden 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [negenenzeventig]

Bijvoeglijke naamwoorden 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. Ik h-- e-- b----- j--- a--. Ik heb een blauwe jurk aan. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. Ik h-- e-- r--- j--- a--. Ik heb een rode jurk aan. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. Ik h-- e-- g----- j--- a--. Ik heb een groene jurk aan. 0
Minä ostan mustan laukun. Ik k--- e-- z----- t--. Ik koop een zwarte tas. 0
Minä ostan ruskean laukun. Ik k--- e-- b----- t--. Ik koop een bruine tas. 0
Minä ostan valkoisen laukun. Ik k--- e-- w---- t--. Ik koop een witte tas. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Ik h-- e-- n----- a--- n----. Ik heb een nieuwe auto nodig. 0
Minä tarvitsen nopean auton. Ik h-- e-- s----- a--- n----. Ik heb een snelle auto nodig. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. Ik h-- e-- c----------- a--- n----. Ik heb een comfortabele auto nodig. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. Da-- b---- w---- e-- o--- v----. Daar boven woont een oude vrouw. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Da-- b---- w---- e-- d---- v----. Daar boven woont een dikke vrouw. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. Da-- b------ w---- e-- n------------ v----. Daar beneden woont een nieuwsgierige vrouw. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. On-- g----- w---- a------ m-----. Onze gasten waren aardige mensen. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. On-- g----- w---- b------- m-----. Onze gasten waren beleefde mensen. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. On-- g----- w---- i----------- m-----. Onze gasten waren interessante mensen. 0
Minulla on kilttejä lapsia. Ik h-- l---- k-------. Ik heb lieve kinderen. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Ma-- d- b---- h----- b------ k-------. Maar de buren hebben brutale kinderen. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Zi-- u- k------- b----? Zijn uw kinderen braaf? 0

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…