Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   ro Adjective 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [şaptezeci şi nouă]

Adjective 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. Eu p--- o r----- a-------. Eu port o rochie albastră. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. Eu p--- o r----- r----. Eu port o rochie roşie. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. Eu p--- o r----- v----. Eu port o rochie verde. 0
Minä ostan mustan laukun. Cu---- o p----- n-----. Cumpăr o poşetă neagră. 0
Minä ostan ruskean laukun. Cu---- o p----- m---. Cumpăr o poşetă maro. 0
Minä ostan valkoisen laukun. Cu---- o p----- a---. Cumpăr o poşetă albă. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Îm- t------ o m----- n---. Îmi trebuie o maşină nouă. 0
Minä tarvitsen nopean auton. Îm- t------ o m----- r-----. Îmi trebuie o maşină rapidă. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. Îm- t------ o m----- c-----------. Îmi trebuie o maşină confortabilă. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. Ac--- s-- l-------- o f----- b------. Acolo sus locuieşte o femeie bătrână. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Ac--- s-- l-------- o f----- g----. Acolo sus locuieşte o femeie grasă. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. Ac--- j-- l-------- o f----- c-------. Acolo jos locuieşte o femeie curioasă. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Mu------- n----- a- f--- p------- d------. Musafirii noştri au fost persoane drăguţe. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. Mu------- n----- a- f--- p------- p----------. Musafirii noştri au fost persoane politicoase. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Mu------- n----- a- f--- p------- i----------. Musafirii noştri au fost persoane interesante. 0
Minulla on kilttejä lapsia. Eu a- c---- c------. Eu am copii cuminţi. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Da- v------ a- c---- o--------. Dar vecinii au copii obraznici. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Co---- d------------ s--- c------? Copiii dumneavoastră sunt cuminţi? 0

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…