Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   sk Prídavné mená 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [sedemdesiatdeväť]

Prídavné mená 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. Má- n- s--- m---- š---. Mám na sebe modré šaty. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. Má- n- s--- č------ š---. Mám na sebe červené šaty. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. Má- n- s--- z----- š---. Mám na sebe zelené šaty. 0
Minä ostan mustan laukun. Kú--- č----- t----. Kúpim čiernu tašku. 0
Minä ostan ruskean laukun. Kú--- h---- t----. Kúpim hnedú tašku. 0
Minä ostan valkoisen laukun. Kú--- b---- t----. Kúpim bielu tašku. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Po-------- n--- a---. Potrebujem nové auto. 0
Minä tarvitsen nopean auton. Po-------- r----- a---. Potrebujem rýchle auto. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. Po-------- p------- a---. Potrebujem pohodlné auto. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. Ta- h--- b--- s---- ž---. Tam hore býva stará žena. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Ta- h--- b--- t---- ž---. Tam hore býva tlstá žena. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. Ta- d--- b--- z------ ž---. Tam dole býva zvedavá žena. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Na-- h----- b--- m--- ľ----. Naši hostia boli milí ľudia. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. Na-- h----- b--- z------- ľ----. Naši hostia boli zdvorilí ľudia. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Na-- h----- b--- z-------- ľ----. Naši hostia boli zaujímaví ľudia. 0
Minulla on kilttejä lapsia. Má- m--- d---. Mám milé deti. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Al- s------ m--- d--- d---. Ale susedia majú drzé deti. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Sú v--- d--- p-------? Sú vaše deti poslušné? 0

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…