Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   sl Pridevnik 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [devetinsedemdeset]

Pridevnik 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. N- s-b--ima--(O-l--eno---am--mo-r- --lek-. N- s--- i--- (-------- i---- m---- o------ N- s-b- i-a- (-b-e-e-o i-a-) m-d-o o-l-k-. ------------------------------------------ Na sebi imam (Oblečeno imam) modro obleko. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. Na --b--imam---bl----o-im--)-rd-čo---lek-. N- s--- i--- (-------- i---- r---- o------ N- s-b- i-a- (-b-e-e-o i-a-) r-e-o o-l-k-. ------------------------------------------ Na sebi imam (Oblečeno imam) rdečo obleko. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. Na s-bi-i--- (---eče-o----m- -e-e-o ob-ek-. N- s--- i--- (-------- i---- z----- o------ N- s-b- i-a- (-b-e-e-o i-a-) z-l-n- o-l-k-. ------------------------------------------- Na sebi imam (Oblečeno imam) zeleno obleko. 0
Minä ostan mustan laukun. K-p----)-bo- -rno----bi-o. K------- b-- č--- t------- K-p-l-a- b-m č-n- t-r-i-o- -------------------------- Kupil(a) bom črno torbico. 0
Minä ostan ruskean laukun. K-pil(a--bom-e----j-vo --rbic-. K------- b-- e-- r---- t------- K-p-l-a- b-m e-o r-a-o t-r-i-o- ------------------------------- Kupil(a) bom eno rjavo torbico. 0
Minä ostan valkoisen laukun. K-pil(-- b-----l- to--i-o. K------- b-- b--- t------- K-p-l-a- b-m b-l- t-r-i-o- -------------------------- Kupil(a) bom belo torbico. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Po---buje--n-v-av-o. P--------- n-- a---- P-t-e-u-e- n-v a-t-. -------------------- Potrebujem nov avto. 0
Minä tarvitsen nopean auton. P-t-e-u--m---te--av-o. P--------- h---- a---- P-t-e-u-e- h-t-r a-t-. ---------------------- Potrebujem hiter avto. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. Po---b-jem--d-ben-----. P--------- u----- a---- P-t-e-u-e- u-o-e- a-t-. ----------------------- Potrebujem udoben avto. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. T---zgor-- -tanuje --ar--go-pa. T-- z----- s------ s---- g----- T-m z-o-a- s-a-u-e s-a-a g-s-a- ------------------------------- Tam zgoraj stanuje stara gospa. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Tam -go--j s----je deb-l- g-sp-. T-- z----- s------ d----- g----- T-m z-o-a- s-a-u-e d-b-l- g-s-a- -------------------------------- Tam zgoraj stanuje debela gospa. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. T-m z-or-- s----je ---ov-dn-------. T-- z----- s------ r-------- g----- T-m z-o-a- s-a-u-e r-d-v-d-a g-s-a- ----------------------------------- Tam zgoraj stanuje radovedna gospa. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. N-----o--j--s- b----p--j---i-(---j-zn----ju-ezni-i)-ljudj-. N--- g----- s- b--- p------- (--------- l---------- l------ N-š- g-s-j- s- b-l- p-i-e-n- (-r-j-z-i- l-u-e-n-v-) l-u-j-. ----------------------------------------------------------- Naši gostje so bili prijetni (prijazni, ljubeznivi) ljudje. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. Naši ---t-e--- -il- -lj-d-i -ju-je. N--- g----- s- b--- v------ l------ N-š- g-s-j- s- b-l- v-j-d-i l-u-j-. ----------------------------------- Naši gostje so bili vljudni ljudje. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Naš- gostj- -- b--i --n-mi-i -j-d-e. N--- g----- s- b--- z------- l------ N-š- g-s-j- s- b-l- z-n-m-v- l-u-j-. ------------------------------------ Naši gostje so bili zanimivi ljudje. 0
Minulla on kilttejä lapsia. I----l---k---t----. I--- l----- o------ I-a- l-u-k- o-r-k-. ------------------- Imam ljubke otroke. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. To-a ---e--e---ajo-n--r-mne --roke. T--- s------ i---- n------- o------ T-d- s-s-d-e i-a-o n-s-a-n- o-r-k-. ----------------------------------- Toda sosedje imajo nesramne otroke. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? So -aš- ot---i-p-idni? S- v--- o----- p------ S- v-š- o-r-c- p-i-n-? ---------------------- So vaši otroci pridni? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…