Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   sv Adjektiv 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [sjuttionio]

Adjektiv 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. J-g--ar--- b-- klä-ning på mi-. J-- h-- e- b-- k------- p- m--- J-g h-r e- b-å k-ä-n-n- p- m-g- ------------------------------- Jag har en blå klänning på mig. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. Ja- --r-e----- -l-nning-p- ---. J-- h-- e- r-- k------- p- m--- J-g h-r e- r-d k-ä-n-n- p- m-g- ------------------------------- Jag har en röd klänning på mig. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. J-g har-e- ---- -l-nni-- p- ---. J-- h-- e- g--- k------- p- m--- J-g h-r e- g-ö- k-ä-n-n- p- m-g- -------------------------------- Jag har en grön klänning på mig. 0
Minä ostan mustan laukun. J-- k-p-r -n-sv--t -ä-k-. J-- k---- e- s---- v----- J-g k-p-r e- s-a-t v-s-a- ------------------------- Jag köper en svart väska. 0
Minä ostan ruskean laukun. J-g--öp-r--n-b-u- v-s-a. J-- k---- e- b--- v----- J-g k-p-r e- b-u- v-s-a- ------------------------ Jag köper en brun väska. 0
Minä ostan valkoisen laukun. Ja- -ö-e- -- --- vä-k-. J-- k---- e- v-- v----- J-g k-p-r e- v-t v-s-a- ----------------------- Jag köper en vit väska. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Jag--e--v----n-ny--i-. J-- b------ e- n- b--- J-g b-h-v-r e- n- b-l- ---------------------- Jag behöver en ny bil. 0
Minä tarvitsen nopean auton. J-g-b-----r--n ---bb bil. J-- b------ e- s---- b--- J-g b-h-v-r e- s-a-b b-l- ------------------------- Jag behöver en snabb bil. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. J-------ve---- --k--m--i-. J-- b------ e- b----- b--- J-g b-h-v-r e- b-k-ä- b-l- -------------------------- Jag behöver en bekväm bil. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. Där ---e---r-en-gamma- ---. D-- u--- b-- e- g----- d--- D-r u-p- b-r e- g-m-a- d-m- --------------------------- Där uppe bor en gammal dam. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Dä--u-pe-bor -- -jo-- ---. D-- u--- b-- e- t---- d--- D-r u-p- b-r e- t-o-k d-m- -------------------------- Där uppe bor en tjock dam. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. D-r--e-- bor--n -y--k-n d--. D-- n--- b-- e- n------ d--- D-r n-r- b-r e- n-f-k-n d-m- ---------------------------- Där nere bor en nyfiken dam. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. V----gä-t-- --r----vlig-----niskor. V--- g----- v-- t------- m--------- V-r- g-s-e- v-r t-e-l-g- m-n-i-k-r- ----------------------------------- Våra gäster var trevliga människor. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. Vår---äs-e- -ar -rti-a---n--sk-r. V--- g----- v-- a----- m--------- V-r- g-s-e- v-r a-t-g- m-n-i-k-r- --------------------------------- Våra gäster var artiga människor. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Vår- gä-t-- --r--ntres-an-a--ä-n-sko-. V--- g----- v-- i---------- m--------- V-r- g-s-e- v-r i-t-e-s-n-a m-n-i-k-r- -------------------------------------- Våra gäster var intressanta människor. 0
Minulla on kilttejä lapsia. Jag-ha--snäll- -ar-. J-- h-- s----- b---- J-g h-r s-ä-l- b-r-. -------------------- Jag har snälla barn. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Me---år--g--nnar-ha- -l-ka b-rn. M-- v--- g------ h-- e---- b---- M-n v-r- g-a-n-r h-r e-a-a b-r-. -------------------------------- Men våra grannar har elaka barn. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Ä- era bar----lup-fo-tr--e? Ä- e-- b--- v-------------- Ä- e-a b-r- v-l-p-f-s-r-d-? --------------------------- Är era barn väluppfostrade? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…