Lauseita

fi Adjektiiveja 3   »   lv Īpašības vārdi 3

80 [kahdeksankymmentä]

Adjektiiveja 3

Adjektiiveja 3

80 [astoņdesmit]

Īpašības vārdi 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Hänellä on koira. V-ņa- -r ---s. V---- i- s---- V-ņ-i i- s-n-. -------------- Viņai ir suns. 0
Koira on iso. Sun--ir-l--ls. S--- i- l----- S-n- i- l-e-s- -------------- Suns ir liels. 0
Hänellä on iso koira. V-ņa- i- ---ls--un-. V---- i- l---- s---- V-ņ-i i- l-e-s s-n-. -------------------- Viņai ir liels suns. 0
Hänellä on talo. V-ņa- i- -āj-. V---- i- m---- V-ņ-i i- m-j-. -------------- Viņai ir māja. 0
Talo on pieni. M-ja-i--m-za. M--- i- m---- M-j- i- m-z-. ------------- Māja ir maza. 0
Hänellä on pieni talo. V--a- -- ---- māja. V---- i- m--- m---- V-ņ-i i- m-z- m-j-. ------------------- Viņai ir maza māja. 0
Hän asuu hotellissa. V----d-īv- -iesn-c-. V--- d---- v-------- V-ņ- d-ī-o v-e-n-c-. -------------------- Viņš dzīvo viesnīcā. 0
Hotelli on halpa. V-es--ca--r-l-t-. V------- i- l---- V-e-n-c- i- l-t-. ----------------- Viesnīca ir lēta. 0
Hän asuu halvassa hotellissa. V----dzīv- -ētā v----īcā. V--- d---- l--- v-------- V-ņ- d-ī-o l-t- v-e-n-c-. ------------------------- Viņš dzīvo lētā viesnīcā. 0
Hänellä on auto. V---m i-----ī--. V---- i- m------ V-ņ-m i- m-š-n-. ---------------- Viņam ir mašīna. 0
Auto on kallis. M--ī---i--d-r-a. M----- i- d----- M-š-n- i- d-r-a- ---------------- Mašīna ir dārga. 0
Hänellä on kallis auto. Vi--m i- dā--a-ma--na. V---- i- d---- m------ V-ņ-m i- d-r-a m-š-n-. ---------------------- Viņam ir dārga mašīna. 0
Hän lukee romaania. V-ņš la-a------u. V--- l--- r------ V-ņ- l-s- r-m-n-. ----------------- Viņš lasa romānu. 0
Romaani on tylsä. Ro--n---r-g---a-cīgs. R----- i- g---------- R-m-n- i- g-r-a-c-g-. --------------------- Romāns ir garlaicīgs. 0
Hän lukee tylsää romaania. V--š -as- ga-laicīg- ro-ān-. V--- l--- g--------- r------ V-ņ- l-s- g-r-a-c-g- r-m-n-. ---------------------------- Viņš lasa garlaicīgu romānu. 0
Hän katsoo elokuvaa. Viņ---k---s -il--. V--- s----- f----- V-ņ- s-a-ā- f-l-u- ------------------ Viņa skatās filmu. 0
Elokuva on jännittävä. Fil-a i- aizr-u----. F---- i- a---------- F-l-a i- a-z-a-j-š-. -------------------- Filma ir aizraujoša. 0
Hän katsoo jännittävää elokuvaa. Viņ- sk-tā- ---rauj--u -i-mu. V--- s----- a--------- f----- V-ņ- s-a-ā- a-z-a-j-š- f-l-u- ----------------------------- Viņa skatās aizraujošu filmu. 0

Akateeminen kieli

Akateeminen kieli on oma kielensä. Sitä käytetään erikoistuneissa keskusteluissa. Sitä käytetään myös akateemisissa julkaisuissa. Aikaisemmin oli yhdenmukaisia akateemisia kieliä. Euroopan alueella latina hallitsi yliopistomaailmaa hyvin kauan. Nykyisin taas englanti on tärkein akateeminen kieli. Akateemiset kielet ovat tyypiltään arkikieltä. Niissä on paljon erikoistermejä. Niiden tärkeimmät piirteet ovat yhdenmukaisuus ja muodollisuus. Jotkut sanovat, että akateemisten ihmisten puhe on tahallisesti käsittämätöntä. Kun jokin on monimutkaista, se vaikuttaa älykkäämmältä. Kuitenkin yliopistomaailma pyrkii usein totuuteen. Siksi sen pitäisi käyttää neutraalia kieltä. Siellä ei ole tilaa korkealentoisille ilmaisuille tai kukkaiskielelle. On kuitenkin paljon esimerkkejä liian monimutkaisesta kielestä. Ja näyttää siltä, että monimutkainen kieli viehättää ihmistä! Tutkimukset todistavat, että luotamme enemmän monimutkaisiin kieliin. Koehenkilöiden piti vastata muutamiin kysymyksiin. Heidän piti valita useista kysymyksistä. Jotkut vastaukset oli laadittu helpoiksi, toiset hyvin monimutkaisiksi. Useimmat koehenkilöt valitsivat monimutkaisemman vastauksen. Mutta siinä ei ollut mitään järkeä! Kieli johti koehenkilöitä harhaan. Jopa käsittämätön sisältö teki vaikutuksen kieliasun takia. Kirjoittaminen monimutkaisella tavalla ei kuitenkaan ole aina taidetta. On mahdollista oppia pakkaamaan yksinkertainen sisältö monimutkaiseen kieliasuun. Sen sijaan vaikeiden asioiden ilmaiseminen yksinkertaisesti ei ole vastaavasti niin helppoa. Eli joskus yksinkertainen on todella monimutkaista...