Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   bg Минало време 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [осемдесет и едно]

81 [osemdeset i yedno]

Минало време 1

[Minalo vreme 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
kirjoittaa Пи-а П--- П-ш- ---- Пиша 0
P--ha P---- P-s-a ----- Pisha
Hän kirjoitti kirjeen. Т-й--ап----п---о. Т-- н----- п----- Т-й н-п-с- п-с-о- ----------------- Той написа писмо. 0
T---nap--- -----. T-- n----- p----- T-y n-p-s- p-s-o- ----------------- Toy napisa pismo.
Ja hän kirjoitti kortin. А--- н-д-и---ше-к--ти---. А т- н--------- к-------- А т- н-д-и-в-ш- к-р-и-к-. ------------------------- А тя надписваше картичка. 0
A--ya--ad-isvas-e--ar-i-hk-. A t-- n---------- k--------- A t-a n-d-i-v-s-e k-r-i-h-a- ---------------------------- A tya nadpisvashe kartichka.
lukea Чета Ч--- Ч-т- ---- Чета 0
C---a C---- C-e-a ----- Cheta
Hän luki lehteä. Т---ч----е --юс---ван- ----а-ие. Т-- ч----- и---------- с-------- Т-й ч-т-ш- и-ю-т-о-а-о с-и-а-и-. -------------------------------- Той четеше илюстровано списание. 0
To- --e--she-i-y-s-r-van--spi---ie. T-- c------- i----------- s-------- T-y c-e-e-h- i-y-s-r-v-n- s-i-a-i-. ----------------------------------- Toy cheteshe ilyustrovano spisanie.
Ja hän luki kirjan. А--- че-е----н--а. А т- ч----- к----- А т- ч-т-ш- к-и-а- ------------------ А тя четеше книга. 0
A-----c-etes-e -nig-. A t-- c------- k----- A t-a c-e-e-h- k-i-a- --------------------- A tya cheteshe kniga.
ottaa В--мам В----- В-е-а- ------ Вземам 0
Vz---m V----- V-e-a- ------ Vzemam
Hän otti tupakan. Т-й---е-ц---р-. Т-- в-- ц------ Т-й в-е ц-г-р-. --------------- Той взе цигара. 0
T---v----sigara. T-- v-- t------- T-y v-e t-i-a-a- ---------------- Toy vze tsigara.
Hän otti palan suklaata. Т- -з- пар-е шо-олад. Т- в-- п---- ш------- Т- в-е п-р-е ш-к-л-д- --------------------- Тя взе парче шоколад. 0
Ty- -z----r-he-sh---lad. T-- v-- p----- s-------- T-a v-e p-r-h- s-o-o-a-. ------------------------ Tya vze parche shokolad.
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. То--не-бе--------н- -- -- -е-е-п-еда-а. Т-- н- б--- п------ н- т- б--- п------- Т-й н- б-ш- п-е-а-, н- т- б-ш- п-е-а-а- --------------------------------------- Той не беше предан, но тя беше предана. 0
T-y-ne --s-- p------ n- tya besh----e-ana. T-- n- b---- p------ n- t-- b---- p------- T-y n- b-s-e p-e-a-, n- t-a b-s-e p-e-a-a- ------------------------------------------ Toy ne beshe predan, no tya beshe predana.
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Т------е----з-л--- но т--б--е--та-----н-. Т-- б--- м-------- н- т- б--- с---------- Т-й б-ш- м-р-е-и-, н- т- б-ш- с-а-а-е-н-. ----------------------------------------- Той беше мързелив, но тя беше старателна. 0
Toy----he my----i-,-no-tya-bes-e -t-r--el--. T-- b---- m-------- n- t-- b---- s---------- T-y b-s-e m-r-e-i-, n- t-a b-s-e s-a-a-e-n-. -------------------------------------------- Toy beshe myrzeliv, no tya beshe staratelna.
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Т---бе-- -ед-н- но -я--е-е бо-ата. Т-- б--- б----- н- т- б--- б------ Т-й б-ш- б-д-н- н- т- б-ш- б-г-т-. ---------------------------------- Той беше беден, но тя беше богата. 0
T-y-b---e--e-----no-ty- bes-- bog-t-. T-- b---- b----- n- t-- b---- b------ T-y b-s-e b-d-n- n- t-a b-s-e b-g-t-. ------------------------------------- Toy beshe beden, no tya beshe bogata.
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Той--ямаш- --ри,-а д---о--. Т-- н----- п---- а д------- Т-й н-м-ш- п-р-, а д-л-о-е- --------------------------- Той нямаше пари, а дългове. 0
Toy n--ma--- -ar-,-a d-l-ov-. T-- n------- p---- a d------- T-y n-a-a-h- p-r-, a d-l-o-e- ----------------------------- Toy nyamashe pari, a dylgove.
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Той н--а-----с--т,---с--- нес--лу--. Т-- н----- к------ а с--- н--------- Т-й н-м-ш- к-с-е-, а с-м- н-с-о-у-а- ------------------------------------ Той нямаше късмет, а само несполука. 0
T-------as-e-k-s-e-, - sa-o nespol---. T-- n------- k------ a s--- n--------- T-y n-a-a-h- k-s-e-, a s-m- n-s-o-u-a- -------------------------------------- Toy nyamashe kysmet, a samo nespoluka.
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Т-й ---аше у----- а--еусп-х. Т-- н----- у----- а н------- Т-й н-м-ш- у-п-х- а н-у-п-х- ---------------------------- Той нямаше успех, а неуспех. 0
Toy-n-am-s---usp-kh, a-neuspe--. T-- n------- u------ a n-------- T-y n-a-a-h- u-p-k-, a n-u-p-k-. -------------------------------- Toy nyamashe uspekh, a neuspekh.
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. То- -- бе-е до-----,-а -е------н. Т-- н- б--- д------- а н--------- Т-й н- б-ш- д-в-л-н- а н-д-в-л-н- --------------------------------- Той не беше доволен, а недоволен. 0
T-- n- -e-he-do-ol-n- a-ne-o--le-. T-- n- b---- d------- a n--------- T-y n- b-s-e d-v-l-n- a n-d-v-l-n- ---------------------------------- Toy ne beshe dovolen, a nedovolen.
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. Т-й-не б-ш- -ас----,-а-не---т-н. Т-- н- б--- щ------- а н-------- Т-й н- б-ш- щ-с-л-в- а н-щ-с-е-. -------------------------------- Той не беше щастлив, а нещастен. 0
To---------e ---h-s----, - -e----ast--. T-- n- b---- s---------- a n----------- T-y n- b-s-e s-c-a-t-i-, a n-s-c-a-t-n- --------------------------------------- Toy ne beshe shchastliv, a neshchasten.
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Той -е --ше------т-ч-н,-а --с-----и-е-. Т-- н- б--- с---------- а н------------ Т-й н- б-ш- с-м-а-и-е-, а н-с-м-а-и-е-. --------------------------------------- Той не беше симпатичен, а несимпатичен. 0
T-- -e--e-he--imp-t----n- a--es--pa----en. T-- n- b---- s----------- a n------------- T-y n- b-s-e s-m-a-i-h-n- a n-s-m-a-i-h-n- ------------------------------------------ Toy ne beshe simpatichen, a nesimpatichen.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…