Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   em Past tense 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [eighty-one]

Past tense 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi englanti (US) Toista Lisää
kirjoittaa t---r-te t- w---- t- w-i-e -------- to write 0
Hän kirjoitti kirjeen. He-wr--e - le-ter. H- w---- a l------ H- w-o-e a l-t-e-. ------------------ He wrote a letter. 0
Ja hän kirjoitti kortin. And -he wrot--a-car-. A-- s-- w---- a c---- A-d s-e w-o-e a c-r-. --------------------- And she wrote a card. 0
lukea to-read t- r--- t- r-a- ------- to read 0
Hän luki lehteä. H- r-a----mag-z---. H- r--- a m-------- H- r-a- a m-g-z-n-. ------------------- He read a magazine. 0
Ja hän luki kirjan. An- -h- re-- - b-ok. A-- s-- r--- a b---- A-d s-e r-a- a b-o-. -------------------- And she read a book. 0
ottaa to---ke t- t--- t- t-k- ------- to take 0
Hän otti tupakan. H- t-ok-a--igar-t--. H- t--- a c--------- H- t-o- a c-g-r-t-e- -------------------- He took a cigarette. 0
Hän otti palan suklaata. S-e--ook-- ----e-o--chocola--. S-- t--- a p---- o- c--------- S-e t-o- a p-e-e o- c-o-o-a-e- ------------------------------ She took a piece of chocolate. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. H----s -----y--- b-- --e --s------. H- w-- d-------- b-- s-- w-- l----- H- w-s d-s-o-a-, b-t s-e w-s l-y-l- ----------------------------------- He was disloyal, but she was loyal. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. He -as--az-, bu---h--wa- h-rd---rking. H- w-- l---- b-- s-- w-- h------------ H- w-s l-z-, b-t s-e w-s h-r---o-k-n-. -------------------------------------- He was lazy, but she was hard-working. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. H- -as-poor- b---sh- -as ri-h. H- w-- p---- b-- s-- w-- r---- H- w-s p-o-, b-t s-e w-s r-c-. ------------------------------ He was poor, but she was rich. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. H- h-- ---m-n-y--o--y -ebt-. H- h-- n- m----- o--- d----- H- h-d n- m-n-y- o-l- d-b-s- ---------------------------- He had no money, only debts. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. H- --d-n- luc-,--n-- b-d -u-k. H- h-- n- l---- o--- b-- l---- H- h-d n- l-c-, o-l- b-d l-c-. ------------------------------ He had no luck, only bad luck. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. H---a--no -------, ---- -a-lu--. H- h-- n- s------- o--- f------- H- h-d n- s-c-e-s- o-l- f-i-u-e- -------------------------------- He had no success, only failure. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. H- was--ot s-tis-ied,-bu- di--a-is-ied. H- w-- n-- s--------- b-- d------------ H- w-s n-t s-t-s-i-d- b-t d-s-a-i-f-e-. --------------------------------------- He was not satisfied, but dissatisfied. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. He-w-s -ot -ap-y,--ut-s--. H- w-- n-- h----- b-- s--- H- w-s n-t h-p-y- b-t s-d- -------------------------- He was not happy, but sad. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. He --s-n---f-i-----, --t --frien-ly. H- w-- n-- f-------- b-- u---------- H- w-s n-t f-i-n-l-, b-t u-f-i-n-l-. ------------------------------------ He was not friendly, but unfriendly. 0

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…