Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   lt Praeitis 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [aštuoniasdešimt vienas]

Praeitis 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
kirjoittaa ra---i rašyti 0
Hän kirjoitti kirjeen. Ji- (p-)r--- l-----. Jis (pa)rašė laišką. 0
Ja hän kirjoitti kortin. O j- (u-)r--- a-------. O ji (už)rašė atviruką. 0
lukea sk-----i skaityti 0
Hän luki lehteä. Ji- s----- i---------- ž------. Jis skaitė iliustruotą žurnalą. 0
Ja hän luki kirjan. O j- s----- k----. O ji skaitė knygą. 0
ottaa im-i imti 0
Hän otti tupakan. Ji- p---- c-------. Jis paėmė cigaretę. 0
Hän otti palan suklaata. Ji p---- g------- š-------. Ji paėmė gabalėlį šokolado. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Ji- b--- n----------- b-- j- b--- i-------. Jis buvo neištikimas, bet ji buvo ištikima. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Ji- b--- t-------- b-- j- b--- d------. Jis buvo tinginys, bet ji buvo darbšti. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Ji- b--- n----------- b-- j- b--- t-------. Jis buvo neturtingas, bet ji buvo turtinga. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Ji- t----- n- p------ b-- s----. Jis turėjo ne pinigų, bet skolų. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Ji- n------- l------ j-- n-------. Jis neturėjo laimės, jam nesisekė. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Ja- n-------- j- p--------- n-------. Jam nesisekė, jį persekiojo nesėkmės. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. Ji- b--- n- p----------- b-- n------------. Jis buvo ne patenkintas, bet nepatenkintas. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. Ji- b--- n- l--------- b-- n----------. Jis buvo ne laimingas, bet nelaimingas. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Ji- b--- n- s----------- b-- n------------. Jis buvo ne simpatiškas, bet nesimpatiškas. 0

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…