Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   lv Pagātne 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [astoņdesmit viens]

Pagātne 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
kirjoittaa rak---t r------ r-k-t-t ------- rakstīt 0
Hän kirjoitti kirjeen. V-ņ---akst--a---stu-i. V--- r------- v------- V-ņ- r-k-t-j- v-s-u-i- ---------------------- Viņš rakstīja vēstuli. 0
Ja hän kirjoitti kortin. U- v-ņ---a--t--a ----ka---. U- v--- r------- p--------- U- v-ņ- r-k-t-j- p-s-k-r-i- --------------------------- Un viņa rakstīja pastkarti. 0
lukea l-sīt l---- l-s-t ----- lasīt 0
Hän luki lehteä. Vi-- --s-j- i--strē-u-ž--nā--. V--- l----- i-------- ž------- V-ņ- l-s-j- i-u-t-ē-u ž-r-ā-u- ------------------------------ Viņš lasīja ilustrētu žurnālu. 0
Ja hän luki kirjan. U--v--a -asīj----ā-a--. U- v--- l----- g------- U- v-ņ- l-s-j- g-ā-a-u- ----------------------- Un viņa lasīja grāmatu. 0
ottaa ņ-mt ņ--- ņ-m- ---- ņemt 0
Hän otti tupakan. V-----a-ēma c-gar-ti. V--- p----- c-------- V-ņ- p-ņ-m- c-g-r-t-. --------------------- Viņš paņēma cigareti. 0
Hän otti palan suklaata. V-ņ--p-ņ-----abali-- -o-o-ā-es. V--- p----- g------- š--------- V-ņ- p-ņ-m- g-b-l-ņ- š-k-l-d-s- ------------------------------- Viņa paņēma gabaliņu šokolādes. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. V-ņš--i-a -eu----ī-s---et-vi-a --ja u-ti--ga. V--- b--- n---------- b-- v--- b--- u-------- V-ņ- b-j- n-u-t-c-g-, b-t v-ņ- b-j- u-t-c-g-. --------------------------------------------- Viņš bija neuzticīgs, bet viņa bija uzticīga. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. V-ņ---i-a sli--s- bet---ņa-bij- ----a. V--- b--- s------ b-- v--- b--- č----- V-ņ- b-j- s-i-k-, b-t v-ņ- b-j- č-k-a- -------------------------------------- Viņš bija slinks, bet viņa bija čakla. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Viņš----a -a--dzīgs----- v--- ---a bag-ta. V--- b--- n--------- b-- v--- b--- b------ V-ņ- b-j- n-b-d-ī-s- b-t v-ņ- b-j- b-g-t-. ------------------------------------------ Viņš bija nabadzīgs, bet viņa bija bagāta. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. V-ņ-m--e---a -a-das, b-- b----parā--. V---- n----- n------ b-- b--- p------ V-ņ-m n-b-j- n-u-a-, b-t b-j- p-r-d-. ------------------------------------- Viņam nebija naudas, bet bija parādi. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. V-ņam -eb----la-m-s- -e- b--a-n-l-ime-. V---- n----- l------ b-- b--- n-------- V-ņ-m n-b-j- l-i-e-, b-t b-j- n-l-i-e-. --------------------------------------- Viņam nebija laimes, bet bija nelaimes. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Viņam n-bija ---ākum-- be- b-ja n-veiks-es. V---- n----- p-------- b-- b--- n---------- V-ņ-m n-b-j- p-n-k-m-, b-t b-j- n-v-i-s-e-. ------------------------------------------- Viņam nebija panākumu, bet bija neveiksmes. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. Viņš neb-ja------ri-āt-, b-t---j- -e----e--n-t-. V--- n----- a----------- b-- b--- n------------- V-ņ- n-b-j- a-m-e-i-ā-s- b-t b-j- n-a-m-e-i-ā-s- ------------------------------------------------ Viņš nebija apmierināts, bet bija neapmierināts. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. V-ņ---e--ja---i-ī-s---e---i-a ne--i-īgs. V--- n----- l------- b-- b--- n--------- V-ņ- n-b-j- l-i-ī-s- b-t b-j- n-l-i-ī-s- ---------------------------------------- Viņš nebija laimīgs, bet bija nelaimīgs. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Viņš --bi-a-s-m-----ks, bet-b-j-------pāt--ks. V--- n----- s---------- b-- b--- n------------ V-ņ- n-b-j- s-m-ā-i-k-, b-t b-j- n-s-m-ā-i-k-. ---------------------------------------------- Viņš nebija simpātisks, bet bija nesimpātisks. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…